Hoya praetorii kukkii uudestaan

Maaliskuussa viimeksi kukkinut Hoya praetorii kukkii nyt uudestaan. Se alkoi kasvattaa uusia nuppuja kukintorankaansa heti vanhojen pudottua. Se oli melkoinen yllätys. Kirjoitin viimeksi sen kukinnasta niin seikkaperäisesti, että mennään tällä kertaa lähinnä tällaisella kuvapainotteisella kertomuksella. On se niin ihmeellisen kaunis tuo kukinto, että kyllä sitä kannattaa toiseenkin kertaan ihastella. 

Vein praetoriin oikein ulkoilemaankin, että sain kuvattua kukan myös luonnonvalossa. Tässä vaiheessa kaikki nuput eivät olleet vielä auki.

Tästä lähdettiin liikkeelle. Praetorii kasvatti nopsaan pari lehteä ja alkoi sitten rakentaa uusia nuppuja vanhojen pudottua. Se kasvatti myös toisen kukintorangan, joka on olla möllötellyt mitään tekemättä tuossa toisen kukinnon yläpuolella. Jännä nähdä tekeekö se siihen ollenkaan kukkia.

Nuppujen kehittymistä oli tälläkin kertaa todella hauska seurata. Ne muuttuivat koko ajan, kasvoivat ja vaihtoivat väriä. Nyt nuppuja tuli peräti 24 kappaletta.

Tämä vaihe nuppujen aukeamisesssa on ihan paras, kun osa on auki ja osa vielä kiinni. Ja sitten lopulta kaikki ovat auki.

Kukinto on joka kuvakulmasta mielenkiintoisen näköinen. Kukkien terälehdet kääntyvät hassusti taaksepäin, jolloin valkoiset pörrökarvat teriön ympärillä tulevat näkyviin.

 

Jokohan tätä nyt on tarpeeksi kuvattu joka kantilta?! Ihmeen suvaitsevaisesti praetorii on antanut minun kukintoaan vellata moneen kertaan.

Hoya kerriikin liittyi kevätkukkijoiden joukkoon ja pungersi auki yhden puolittaisen kukan. Osa nupuista jäi kukkaperän pohjalle jännästi aukeamatta. Myös kerriillä on pehmoisen näköiset pörrökukat joissa on hienon viininpunaiset teriöt.

Hoya kerrii on tämä sydämellinen posliinikukka, jota usein myydään yksilehtisenä, ruukkuun tökättynä "ystävänpäiväkukkana".