Imikkähybridi 'Shrimps on the Barbie'

Tutkin tuossa viime kevään valokuvia, ja sieltä nousi touko-kesäkuulta yksi perenna hyvin esille. Se perenna oli imikkä 'Shrimps on the Barbie'. Se jäi mieleen, koska sen kuvia tuntui putkahtelevan ihan loputtomasti. Olin kuvannut sitä melko ahkerasti ja kuvista olikin hyvä kartottaa sen ihan uskomattoman pitkää kukinta-aikaa. En keväällä ollut ollenkaan tajunnut, kuinka pitkän aikaa se tosiaan kukki. Joten annetaan sille nyt oma hetki päästä valokeilaan. Ja onhan sillä hauska nimikin!

Ostin heinäkuussa -23 Viherlassilasta Turusta kolme 'Shrimps on the Barbie'n tainta, jotka istutin takapihan kukkapenkkiin. Kuvassa alhaalla vasemmalla samaan aikaan hankitut vaaleampilehtiset imikkä 'Moonshine't ja oikealla 'Shrimps on the Barbie't. Tässä taimet juuri istutettuina elokuun alussa -23. 'Shrimps on the Barbie' oli nimetty tarhaimikäksi ja 'Moonshine' valkotäpläimikäksi (Pulmonaria saccharata). Tosin 'Moonshine'lla pitäisi olla taimilapun mukaan siniset kukat (mitä kyllä epäilen) ja näillä on valkoiset, joten en nyt ole ihan varma lajikkeesta. Monessa paikassa 'Moonshine' esiintyy Pulmonaria risteymänä ja 'Shrimps on the Barbie' kolmen imikän hybridinä eli P. saccharata, P. officinalis ja P. rubra -risteymänä. Ota näistä nyt sitten selvää!

4.5.25

Kesällä -24 en olekaan imiköitä näköjään kuvannut, mutta hengissä ovat pysyneet, koska viime kesänä olikin sitten hienoa kukintaa. Heti toukokuun alussa 'Shrimps on the Barbie't työnsivät komeita nuppupalleroita ja 4.5. olivat ensimmäiset kukatkin jo auki. Imiköiden aikainen kukinta on myös pölyttäjille tärkeää, vaikka imiköiden karheat lehtiruusukkeet ovat ilman kukkiakin tosi kivan näköisiä. 

13.5.25

20.5.25

30.5.25

8.6.25

Imiköiden sanotaan viihtyvän tuoreessa ja läpäisevässä kasvupohjassa puiden ja pensaiden alla varjossa tai puolivarjossa. Meillä nämä tarhaimikät kasvavat ihan suorassa aamun ja aamupäivän auringossa takapihan kukkapenkissä. Siellä niillä on seuranaan mm. särkynytsydän, marhan- ja varjoliljaa, tyräkkejä, jaloängelmää, rotkolemmikkiä. Liian paahteisessa paikassa imikät saavat keskikesällä helposti härmän riesakseen. Mutta ihmeen hyvin nuo tuossa aamuauringossa ovat viihtyneet. Ehkäpä se auttaa, ettei aurinko kuitenkaan koko päivää pääse penkkiin porottamaan. 

Viime kesänä hankin lisää erilaisia imiköitä ja odotankin innolla ensi kesää, että näen kuinka ne meillä pärjäävät. Kaikki uudetkin imikät pääsivät tänne samaan penkkiin, jota laajensin kesällä, kun leikkasimme taustalla näkyvän syreenimme alas kukkapenkin edestä. Kun syreeni kasvaa takaisin, se antaa varmasti kivaa varjoa imiköille.

'Shrimps on the Barbie' kukki 8.6.25 kauniisti valkoisen särkyneensydämen ja rosoesikon kanssa.

Vielä 19.6.25 on vähän kukkia näkyvissä, kun olen kuvannut särkynyttäsydäntä. 

16.9.25

Syyskuuhun päästessä imikät olivat kasvattaneet komeat lehtiruusukkeet. 'Moonshine'n hienot lehdet pääsivät nyt oikeuksiinsa, kun ne keskikesällä kukinnan jälkeen näyttivät vähän ankeilta. Täytyy keväällä katsella, jos uskaltaisi jakaa näitä. Kolme tainta noin lähekkäin on vähän liikaa. Imikät on helppo jakaa ja ne lähtevät kuulemma hyvin myös pistokkaasta kasvamaan. Itse en ole sitä kokeillut, olen aina lisännyt niitä vain jakamalla.

'Moonshine' kukassa 13.5.25.

'Shrimps on the Barbie' ja 'Moonshine' yhdessä.

Takapihan kukkapenkit

Meillä on talon takana pari kukkapenkkiä hieman katseilta piilossa, mutta minä tiedän mitä herkkuja niistä löytyy ja käynkin usein niitä tutkimassa. Tämä ensimmäinen penkki on oikeastaan tehty näkösuojaksi naapuriin päin, kun orapihlaja-aita välillämme on niin harva, ettei siitä paljon suojaa ole. Aita on naapurin ja siis myös heidän hoidettavana, joten meillä ei siihen päätäntävaltaa ole. Meillä on terassi täällä päässä taloa ja tuo kukkapenkki on juuri sen kohdalla.

Penkissä kasvaa pensaina lumimarjaa ja keltaheisiangervoa. Jossain seassa on myös pähkinäpensasta. Oikein järkevästi taas kaikki ahdettuna muutaman metrin alalle. Niiden edessä kasvaa marhanliljoja. 'Fairy Morning'ia, 'Golden Morning'ia ja taitaa siellä olla 'Arabian Night'iakin muutama sipuli, kun ei niillekään muuta paikkaa löytynyt. Sekin asia ehkä selviää kukinnan alkaessa. Marhanliljojen puristuksessa kasvavat minun neljä varjohiippaani. 

Vanhin varjohiipoistani on tarhavarjohiippa (Epimedium rubrum), joka on kasvanut paikallaan jo monta vuotta. Se on kasvanut ihan kivan kokoiseksi ja kukkii joka vuosi nätisti. Kukat roikkuvat piilossa lehdistön alapuolella. Niitä täytyykin oikein nöyrtyä kurkistelemaan. Mutta ne ovat kyllä kaiken sen vaivan arvoisia. Kukat ovat kuin pieniä karamellejä!

Kolme muuta varjohiippaani ostin elokuussa -23 paikallisen K-raudan alennusmyynnistä. Olin iloisesti yllättynyt, että rautakaupan valikoimissa oli niin montaa erilaista varjohiippaa.

Tämä kaunokainen tuli nimellä Epimedium x cantabrigiense.

Yläkuvassa piispanvarjohiippa (Epimedium acuminatum)
ja 
alakuvassa kalvevarjohiippa (Epimedium x versicolor 'Cupreum'),
joka lähti keväällä todella myöhään kasvuun.

 

Penkistä löytyy myös lehtotaponlehteä, joka on mielestäni hieno kasvi.

Toinen kukkapenkeistä löytyy tontin tienpuoleisesta kulmasta, jossa meillä kasvaa joku valkoinen syreeni. Se on aivan kieroon kasvanut, kun naapurilla oli tuolla oman puolen kulmassaan iso koivu, jonka he onneksi kaatoivat tänä keväällä. Syreeniä odottaa jonkinasteinen karsiminen, jotta saamme sen kasvamaan suorempaan, kun koivu ei ole enää sitä ahdistelemassa. Tänne talon taakse paistaa aamuaurinko melko pitkälle aamupäivään asti. Ja nyt vielä paremmin, kun iso varjostava puu on poissa. Voin suunnitella myös kukkapenkin laajennusta, kun ei tarvitse enää pelätä koivun juurien tunkevan penkkiin.

Kukkapenkissä kasvaa kaikenlaista suloisessa epäjärjestyksessä, mutta minä jotenkin tykkään näistä tämän penkin kasveista. Sieltä löytyy marhanlilja 'Manitoba Morning'ia, valkoista varjoliljaa, Lobelia siphilitica 'Alba'a, jaloängelmää, kaukasianmaksaruohoa, vaahtera-angervoa, hunturikkoa ja rotkolemmikkiä. Myös tyräkkejä löytyy. Himalajantyräkistä näkyy pari piippaa pinnalla. Suureksi surukseni mantelityräkki kuoli lopullisesti viime talvena. Edellistalvena menetin siitä kaksi kolmasosaa. Enää en taida uskaltaa sitä kokeilla.

Tarhatyräkki 'Fen's Ruby' on aivan ihana, suloisen pehmoinen kasvi. Se levittelee pieniä alkujaan pitkin ja poikin. Näyttää siltä kuin penkin tämä pääty olisi täynnä pieniä havupuun taimia!

Rosoesikko (Primula polyneura) aikoo kukkia ensimmäistä kertaa. Se on vuoden -23 siemenkasvatuksiani.

Rosoesikko on suloisen karvainen ja pörröinen.

Valkoinen särkynytsydän.

Tarhaimikkä 'Shrimps on the Barbie' on kukkinut hurjasti ja pitkään. 
Taustalta kurkistelee valkotäpläimikkä 'Moonshine' valkoisine kukkineen.

Metsätyräkki (Euphorbia dulcis) 'Chameleon' on kaunis. Taustalla rotkolemmikkiä
vaaleansinisine kukkineen.

Liila sinikämmenen kukka on ihastuttava väriyhdistelmä heleänvihreiden lehtien kanssa.
Edessä kurkistelee jaloängelmä.

Kun olin myymässä kirpparitapahtumassa taimiani, minulle tapahtui pieni hairahdus:
yllättäen olinkin ostanut itse paria erilaista kerrottua valkovuokkoa. Tässä niistä toinen.
Toisen kukat olivat vielä hörsyläisempiä, mutta valitettavasti niistä ei tullut kuvaa.
Nämäkin pääsivät talon takana olevaan kukkapenkkiin.

Huomenna alkaa sitten virallisesti kesä!!!