Ilta-auringon valossa

Kiertelin illalla kameran kanssa puutarhassa, kun laskeva aurinko osui niin hienosti kasveihin. Vaikka en kevään valosta olekaan yleensä niin kovin innoissani, koska se on mielestäni liian kovaa ja kirkasta, iltaisin sekin on onneksi ihan miellyttävää.

Keltakielokki (Uvularia grandiflora) on ollut minulla jo useamman vuoden ja se on kasvanut ihan mukavan kokoiseksi. Sillä on jotenkin kaino ja herkkä kasvutapa, ja sen kukat roikkuvat rentoina nuokkuvien varsien päissä. Ilta-aurinko sai sen värit jotenkin epätodellisiksi. Siitä tuli kuin kasvi suoraan satukirjan sivuilta.

Keltainen orvokkikin halusi päästä kuvaan keltakielokin kanssa. Taustalla lila kevätesikko.
Yhdessä ne muodostavat mielenkiintoisen väriyhdistelmän.

Leikkasin meidän vanhaa punaherukkapuskaa keväällä varsin rankalla kädellä. Se ei ainakaan kovasti pahastunut, päinvastoin. Marjaa pitäisi tulla aika lailla, jos vain pölyttäjiä löytyy. Hallaakaan ei pitäisi olla näkyvissä. Sormet ja varpaat ristiin!

Kimalainen punaherukassa.

Myös punaisessa karviaisessa on kivasti kukkia. Ja niihinkin pörri ehti pyörähtämään.

Ruusujuuri.

Kultatyräkki 'Purpurea' hehkui auringossa. Talvi vei toisen tumman kultatyräkkini 'Bonfire'n.
Siksi on ihanaa, että tämä on elossa.

Viiruhelpi.

Koristekastikka 'Overdam'.

Liuskavaleangervo.

Raparperi on ottanut kunnon kasvuspurtin.

Kohta on ihan pakko tehdä kesän ensimmäinen raparperipiirakka!