Tämän perennan kohdalla totean, että meidän kasvukausi on ihan liian lyhyt. Syksyn odotetuimpia kukkijoita on huikaisevan sininen kaunotar, joka ei aina ehdi meillä kunnolla kukkia. Ametistiukonhattu 'Arendsii' on mahtava perenna, jonka soisi yleistyvän puutarhoissa. Muutenkin ukonhatut ovat jotenkin jääneet unholaan, eikä niitä monikaan halua kasvattaa. En tiedä johtuuko se siitä, että niistä puhuttaessa ensimmäisenä aina nousee esille se fakta, että ne ovat todella myrkyllisiä. Niitä käsitellessä suositellaan hanskojen käyttöä. Itse olen vielä hengissä, vaikka olen ukonhattuja paljain käsinkin käpistellyt!
Ametistiukonhatut ovat vielä kovin nuppuisia, mutta onneksi muutama varsi on jo avannut kukkiaan. Nuputkin ovat muuten todella kauniita. Varret huitelevat yli puolessatoista metrissä. Ne eivät tukea kaipaa, sillä ne ovat erittäin rotevia.
 |
| Nupuilla on aika tiukka ilme ennen avautumistaan. |
Ja ametistiukonhatun kukat ovat muuten oikeasti isoja ja näyttäviä. Vertailukohteena minun käteni ja rentoukonhatun kukat. Pidän myös siitä, että eri valaistuksissa kukkien väri muuttuu sinisestä purppuraisen violetiksi.
 |
| Rentoukonhatun kukat ovat aika pieniä verrattuna ametistiukonhatun kukkiin. |
Toinen myöhäiskukkija pihan perällä on safiirikiurunkannus 'Graigton Blue'. Ostin sen keväällä puutarhaseuran taimipäiviltä, jolloin siinä oli muutama pikkuruinen kukinto. Se on kasvanut kesän aikana ihan valtavasti ja se alkoi kukkia uudelleen elokuun lopulla hyvin innokkaasti.
Safiirikiurunkannus näyttää aika kivalta aamuauringossa purppuraheisiangervo 'Little Angel'in ja ohotanmarunan seurassa. Toivottavasti se selviää talvesta ja ilahduttaa taas ensi kesänä.
 |
| On se todella sininen! |
