Lämmin syyskuu on saanut daaliat innostumaan

Uskomattoman lämmin syyskuun alku on saanut daaliat kukkimaan ihan uudella innolla. Tässä välillä, kun oli tuulista ja sateista, ne tuntuivat hieman ottavan itseensä. Mutta nyt tilanne on aivan toinen. Komeata kukkaa pusketaan koko ajan lisää. Aivan kuin ne jotenkin aistisivat syksyn ilmassa ja tietäisivät, että pian niitä odottaa pimeä kellari.

Olen postaillut kuvia näistä meidän pihan daalioista jo useampaan otteeseen, mutta ovat ne vaan niin upeita kukkia, että tuskin niitä voi liikaa hehkuttaa.

Lummedaalia 'Blue Wish'.

 

'Blue Wish' on kukkinut todella hienosti koko loppukesän. Sen väritys ei ole ihan
oma lempparini, mutta olen jotenkin alkanut siedättyä siihen.
Tällainen liukuväri sopii hienosti kerrottuun kukkaan ja tuo siihen hauskan
 syvyysvaikutelman.

Tämä vanha nimetön daalia on tänä kesänä ehtinyt todellakin kukkimaan.
Viime vuonna se ehti avata vain muutaman kukan ennen ensimmäisiä hallaöitä.

Juuri tänään sain tietää, että tämä nimetön daalia on vanhaa kantaa Längelmäeltä.
Sen upeus vetää ihan sanattomaksi.

Lisää nimettömiä kaunottaria. Tämä pirteän värinen daalia on ollut kimalaisten suosikki.
Ehkä väritys on niiden näkökyvylle sopiva, kuka tietää.

Kaulusdaalia 'Fashion Monger'. Reipas kukkija tämäkin.

Kaulusdaalia 'Famoso'. Tämäkin on kukkinut todella runsaasti.
 Se on ollut istutettuna maahan, samoin kuin 'Fashion Monger',
 ja ne ovat pärjänneet selvästi paremmin kuin daaliat ruukuissa.

Nimetön tummalehtinen ihanuus. Tämä on alkanut syksymmällä tekemään selvästi
vaaleampia kukkia. Väritys on aivan upea, kuin siveltimellä vedelty.

'Verrone's Obsidian' on hämmentävän kaunis.
Olen jotenkin tykästynyt näihin tummiin värityksiin.

Kaulusdaalia 'Night Butterfly'.
Sen väritys on vaihdellut hyvin tummasta punaisesta tähän vaaleampaan punaiseen.
Erittäin kaunis daalia.

Siinäpä ne meidän pihan daaliat tältä kesältä. Kohta ne täytyy viedä talvehtimaan ja toivoa, että ne säilyisivät ensi vuoteen. Talvettaminen on aina yhtä hermoja raastavaa puuhaa!

Kompostointia ja fermentointia

Viikonlopun kunniaksi suoritin talouden kompostien mylläyksen. Olen innokas kompostoija ja rakastan möyriä biojätteiden ja mullan kanssa. Se on jotenkin kovin terapeuttista, kun näkee jätteiden muuttuvan mullaksi ja saa uutta muhevaa kasvupohjaa puutarhaansa.

Meillä on ulkona vanha Biolanin lämpökompostori, puutarhajätteille avokompostilaatikot ja lisäksi harrastan aktiivisesti puutarhan kitkentäjätteen hapatusta eli fermentointia. Sisällä käytössä ovat bokashiämpärit. Eli mielenkiintoa aiheeseen löytyy.

Takapihalle on alkanut kertyä syksyn tullen jos jonkinlaista purkkia ja purnukkaa, kun olen
pikkuhiljaa tyhjennellyt ruukkuja. Siellä ovat myös meidän puutarhakompostilaatikot
ja lämpökompostori.

 

Rikkaruohojen fermentointia

Vanhat multasäkit ovat meillä kovassa käytössä ja ne ovat kierrossa niin kauan kuin
ne suurinpiirtein ehjänä pysyvät.

Olen jo muutaman vuoden fermentoinut rikkaruohot ennen kuin laitan
ne puutarhan avokompostiin. Kerään rikkaruohot multasäkkeihin ja lisään
Tohtorin EMa mikrobiliuosta, joka hapattaa lehtivihreän.
Myös omenoita on kätevä hapattaa tällä tavalla.

Puristelen pusseista ilmat pois, kierrän pussien suut tiukalle ja kippaan ne
ylösalaisin fermentoitumaan. Annan niiden yleensä hapattua kahdesta neljään viikkoa.
 Näitä kuvan pusseja laittaessa puutarhurilla on tainnut kyllä viitsiminen olla 
nollissa, kun ovat niin huolimattomasti huiskaistuja.

Olen kippaillut multapaakut ruukuista raparperin viereen odottamaan jatkokäyttöä. Kun rikkaruohot ovat hapattuneet säkeissä riittävän pitkään, kippaan ne pusseista puutarhakompostiin ja sekoitan tähän vanhaan multaan. Tämä systeemi ei ole varsinainen multatehdas, mutta hieman sinne päin.

Viime vuonna mieheni rakentamat kompostilaatikot ovat jo kovassa käytössä. 

Siellä lepäävät fermentoidut rikkaruohot multakerroksen alla. Fermentointi nopeuttaa
kompostoitumista todella paljon ja lisäksi mukaan saadaan hyviä mikrobeja.

Lämpökompostorin tyhjennystä

Tyhjensin myös lämpökompostoria talvea varten. Komeaa
puolikypsää kompostia sieltä tulikin. Levittelen sitä katteeksi
kukkapenkkeihin ja kasvimaahan. Biolanissa on koko kesän
pöhissyt lämpö 50-60 asteen välillä, joten tavara on
humpsahtanut alaspäin melkoisella vauhdilla.

Jätin kompostorin pohjalle vähän vanhaa kompostimassaa "siemeneksi" ja lisäsin kuiviketta.
Talvella lämpökompostori meillä yleensä jossain kohtaa jäätyy, mutta jatkan sen täyttämistä,
ja se hyrähtää taas käyntiin, kun ilmat lämpiävät. Olen ollut tähän vanhaan Biolaniin todella
tyytyväinen.

Ja sitten on tietysti vielä se bokashi

Laitoin tämän bokashiämpärillisen fermentoitumaan 11.7. ja 18.8. multatehtailin sen.

Kaunis, juuri kumottu bokashikakku❤️
Ämpäriin mahtuu uskomaton määrä biojätettä.

Fermentoitunut bokashi sekoitetaan vanhaan, käytettyyn multaan.
 Ohje taitaa olla multaa 2 osaa : biojätettä 1 osa.
Itse teen sekoituksen nykyään jo ihan näppituntumalla.

Kerään käytettyä multaa talteen vanhoihin multapusseihin. Esimerkiksi tomaatti- ja kesäkukkaruukkujen multa on tähän tarkoitukseen sopivaa.

Olen tehnyt multatehtaita monenlaisiin astioihin, mutta parhaiksi olen todennut nämä viiden litran 
purkit, joita jaksaa hyvin siirrellä paikasta toiseen. Pinnalle laitetaan pelkkää multaa, joka pitää
mahdolliset tuoksut kurissa. Muutamana ensimmäisenä päivänä ämpäreistä saattaa tulla 
pieni tuoksahdus, mikä meillä on yleensä hyvin sitruksinen. Johtuen siitä, että mieheni 
on kova syömään sitrushedelmiä.

Multatehtaat saivat tekeentyä kellarissa kaikessa rauhassa. Laitoin päälle harsoa tai kangasta,
 jottei tulisi kauheaa harsosääski-invaasiota. Siitäkin on kokemusta.

Tänään sitten kannoin multatehtaat ulos ja tutkin lopputulosta. Mullan pinta oli kaikissa
 kuivahtanut hieman liikaa ja pinnalla näkyi alkavaa kevyttä homekasvustoa,
mikä ei tässä vaiheessa haittaa enää mitään. Pitäisi välillä muistaa tarkistella näitä
multaantumisvaiheessa ja suihkia vettä mullan pinnalle, jos se alkaa liikaa kuivua.
Muuten massa oli ihan mukavan kosteaa ja multaantuminen oli sujunut hienosti.

Komeaa valmista multaa päivää vajaassa kolmessa viikossa!
Levittelen tätäkin kukkapenkkeihin tai kasvilavoihin. En viitsi laittaa säilytykseen kevättä
varten, etteivät hyvät mikrobit ja ravinteet mene hukkaan. Vaikkei syksy tietenkään
parasta aikaa tämän levitykselle olekaan.

Huonekasvien kesäleiri päättyi eilen

Vaikka loppuviikoksi on vielä luvattu lämmintä säätä, raahasin eilen suurimman osan ulkona kesän viettäneistä huonekasveista sisälle. Alkukesällä ne ulos viedessäni ajattelin, että suihkuttelen kasvit läpi ennen kuin tuon ne takaisin sisälle. Voin kertoa, että ajatuksen asteelle se jäi. Kasveja on niin paljon, että siinä olisi mennyt ikä ja terveys. Joten pyyhkäisin ruukkujen pinnoilta isoimmat multaroiskeet pois ja kannoin ne sisälle. Nehän ovat kyllä olleet terassilla, eivätkä ihan suoraan maassa, joten toivoakseni ne eivät saaneet hirveästi salamatkustajia mukaansa. 

Kaiken kaikkiaan kesä kohteli ulkoilijoita hyvin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. 

 

Puukaktuspienokaiset ovat saaneet hienon värityksen uusiin lehtiinsä.

Puukaktukset, kalanruotokaktus (Epiphyllum anguliger)
 ja takana käärmetyräkki (Euphorbia tirucalli).

Kesän kurittama iso puukaktus jäi vielä ulos. Mietin leikkaanko sen kokonaan alas
vai kieputanko uudelleen bambukaareensa, josta se on romahtanut alas.
Talkoo ei kyllä houkuttele, kun tällä on niin pahuksenmoiset piikit. Se kaatui tuulessa
 ja sateessa monta kertaa kesän aikana ja sai vähän siipeensä.

Iso rahapuuvanhukseni on nauttinut ulkoilusta. Se on sitkeä sissi. Keväällä vein sen kasvihuoneeseen,
jossa se paahtui niin, että pudotti puolet lehdistään. Sitten siirsin sen ulos, ja se on kasvattanut
uudet upeanvihreät lehdet. Vaihdoin sille vielä uudet vahvemmat tukikepit.
Tämä on kyllä veikeä vinkura.

Rahapuu ja marraskuunkaktukset, jotka myös ovat viihtyneet ulkona.

Rahapuu 'Hobbit' (luulisin ainakin). Näitä minulla on monta.

Rahapuista näkee kyllä selvästi kuinka ne ovat viihtyneet kosteassa ulkoilmassa ja pumpanneet
 lehtensä loistavan vihreiksi ja pulleiksi.

Lehtikaktus Epiphyllum crenatum 'Beavertail' on kasvatellut ulkona
mahtavia lehtiä.

Kalanruotokaktus.

Piskuinen aito joulukaktukseni on pysynyt ulkona hengissä. Tämän kanssa eläminen
on melkoista taiteilua. Olen vaihtanut sitä saviruukusta muoviruukkuun ja yrittänyt
etsiä tasapainoa kastelun kanssa.

Käärmetyräkki.
Tämän kanssa on oltava tarkkana. Sen maitiaisneste on niin
voimakasta, että voi silmiin joutuessaan jopa sokeuttaa.

Pylvästyräkki Euphorbia trigona 'Rubra' ja 
pienet tyräkkikaverit. Lajista ei tietoa.

Brasilianopuntia.

Brasilianopuntia on viihtynyt ulkona. Sisällä en muista kastella tarpeeksi ja se rutistelee lehtiään.

Lehtikaktus Epiphyllym guatemalense montrose eli 'Curly Sue'.
Tämä kikkarapää on ollut melkein koko kesän tuossa keinun kaiteella.

Kiharakaktus vääntää kovasti nuppuja. Saa nähdä pudottaako se ne, kun tuon sen sisälle.

Purppuraraatokukat ovat menneet loppukesästä ulkona hassun harmaiksi. Toivottavasti se ole
mitään vakavaa. Kärkien punerrus kuuluu asiaan. Se johtuu auringosta.

Lehtikaktus Rhipsalis houlletiana eli lumihiutalekaktus.
Vähän osumaakin ulkona on otettu, mutta ehkä tästä selvitään. Toivotaan,
että öttiäiset ovat jo kaukana.

Kauniita uusia lehtiäkin on onneksi kasvanut.

Lehtikaktuskerho: takana tuoksulehtikaktus )Epiphyllum pumilum), keskellä pari "hovipoikaa" tai
"hovineitoa", edessä Rhipsalis holviana (oik.) ja Rhipsalis ramaloris (kesk.).

Yökaktus Selenicereus anthonyanus on kärsinyt ulkona.

 Toin osan kasveista sisälle kuistille ja totesin, etteivät kaikki tule takaisin mahtumaan. 

Yläkerran viidakkoa. Beavertail on kyllä kasvanut mahtavaksi ulkona.

Ai tännekö pitäisi mahduttaa vielä muutama kasvi? Tältä ikkunalta lähti alkukesästä ulos
muutama lehtikaktus.

Vahingoiltakaan ei täysin tässä rumbassa vältytty.