Hullunkurinen Hoya retusa

Taas tulee juttua posliinikukista. Hoya retusani näytti tässä taannoin aika huonokuntoiselta, ja siksi otin sen erityistarkkailuun. Sillä oli kellastuneita lehtiä ja muutama kuivettunut kukkanuppukin löytyi, kun vein sitä kylvetykseen. Se oli yrittänyt kukkia, mutta ilmeisesti liian pitkä kasvupohjan kuivahtaminen oli saanut sen pudottamaan nuppunsa. Se on posliinikukille hyvin tyypillistä.

H. retusa tuntui selvästi piristyvän kunnon allaskastelusta, jonka tein sille muutaman kerran peräkkäin. Siirsin sen myös suojaruukkuun, jonka pohjalla on kosteaa lecasoraa. Se helpottaa näköjään minulla kosteustasapainon pitämistä, kun kasveilla on pieni "vesivarasto" suojaruukun pohjalla, eivätkä ne kuitenkaan huku. Aivan kuten Hoya dickasonianallakin, josta kerroin jo aiemmassa postauksessani.

Hoya retusa tekee yksittäisiä kukkia, ei terttuja niin kuin moni muu posliinikukka. Nuput ovat usein todella hyvin piilossa kasvin kapeiden lehtien seassa. Välillä retusa on tehnyt muutamia kukkia ihan huomaamattani. Nyt se on innostunut tekemään niitä oikein enemmänkin.

Hoya retusa on kotoisin Intiasta, Himalajan vuoristoseuduilta. Se viihtyykin siksi hyvin viileämmässä huoneenlämmössä. Lämpötila välillä +16 - 23°C riittää sille vallan mainiosti. Se pitää kirkkaasta, epäsuorasta valosta, mikä on monen posliinikukan kohdalla mainittu toive. Kastelun kanssa olen tasapainotellut, niin kuin tuolla ylempänä jo kerroinkin. Ei liian vähän, muttei liikaakaan vettä. Siinäpä hyvä ohje!

Nostin retusan kukkapöydältä amppeliin parempaan valoon. Amppelissa roikkuessaan sen kasvutapa pääseekin paremmin oikeuksiinsa. Retusa on mielenkiintoinen kasvi. Itse pidän kovasti tällaisista hieman hullunkurisen näköisistä kasveista. Retusa näyttääkin ihan kasalta männyn neulasia, jotka joku on huitaisten liimaillut yhteen. 

Retusan lehdet ovat kovat ja niiden päässä on hauska kolo. Retusa kasvattaa piiskoja, joihin ilmestyy noita neulastupsuja. Niistä kasvia on helppo lisätä.

7.8.2026

Minun pikkuinen vauvaretusani on myös ahkera kukkija. Se kukki edellisen kerran elokuun alussa ja nyt samaan aikaan emokasvin kanssa. Itse asiassa sen tekemä yksi kukka meinasi jäädä minulta kokonaan huomaamatta, mutta tätä juttua kirjoittaessani aloin tutkia myös pikku retusaani ja huomasin kukan!

Vauvaretusan marraskuun yllätys!