Marraskuisia pihapuuhia

Marraskuinen puutarha alkaa olla aika ankean näköinen runsaiden sateiden jäljiltä. Nurmikolla kävely on välillä suorastaan vaarallista, kun jalka meinaa joka toisella askeleella livetä liukkaalla nurmikolla, joka suorastaan litisee jalan alla. Tässä on odoteltu poutaisempia ilmoja, jotta voisi vielä ajaa tammen lehtiä ruohonleikkurilla pieneksi. Olen keräillyt kukkapenkeistä perennatukia talviteloille. Samalla olen olen harrastanut myyräjahtia. Nytkin kukkapenkeissä töröttää ämpäreitä nurinpäin. Niiden alla on myyränkolon eteen asetettu hiirenloukku syötteineen turvassa muilta eläimiltä ja linnuilta. Myyriä on jäänyt loukkuun jo useampia. Yhden päivän saldo oli neljä myyrää. Sen jälkeen onkin ollut hiljaisempaa. 

Eivätkä pelkästään myyrät aiheuta niitä kuuluisia harmaita hiuksia tällä tontilla. Kauriit vaeltelevat öisin pihan läpi ja napsivat ohikulkeissaan kaikkea mahdollista. Kakkakasoista ja sorkkien jäljistä ei voi erehtyä. Yksi yö oli siemenestä kasvattamani salkoruusun taimet niistetty matalaksi. 

Kukkasipuli-istutukset ovat harakoille mieleisiä tonkimispaikkoja. Sipuleita löytyi ylös kiskottuina, kunnes laitoin verkon istutusten päälle. Samoin taustalla näkyvät valeistutukset, joiden nimilappuja harakat heittelevät kuin pahaiset kakarat sinne tänne. Olen jo vuosia sitten oppinut piirtelemään karttoja istuksistani, jotta keväällä olisi edes jotain hajua mitä mistäkin pitäisi nousta.

Omenapuu 'Åkerö'kin on vihdoin saanut pudotettua melkein kaikki lehtensä. Niille onkin jo hyvä käyttötarkoitus mielessä. Taustalla kuvassa näkyy kuinka siisti nurmikko on, kun mies on ajanut ruohonleikkurilla jo aikaisemmin pudonneet omenapuiden lehdet keskemmältä pihaa. Pisarapenkissä 'Åkerö'n taustalla töröttävät vielä aika monen perennan varret pystyssä. Jos luvassa on vielä kuulaita syyspäiviä, voin niitä vielä vähän katkoa. Tai sitten ne jäävät kevääseen. Olen jo siedättänyt itseäni katselemaan tätä sekasotkua puutarhassa. Keväällä on paljon kivampi tehdä pihahommia, kun silloin on yleensä kuivempaa ja valoisampaa. Nytkin jo aikaisemmin katkotut perennat lötköttävät nurmikolla litimärkinä odottamassa haketusta. Iltaisin ei ehdi mitään työpäivän jälkeen ennen pimeää ja vapaapäivinä on monesti satanut vettä. 

'Åkerö'n takana kasvavat lumimarja ja keltaheisiangervot pitää keväällä ottaa syyniin ja leikata niitä vähän siistimmäksi. Ne ovat saaneet rehottaa monta vuotta ihan valtoimenaan. Meinaavat jo puskea aidan yli naapurin puolelle. Lumimarja on kyllä hauskan näköinen lehtien pudottua, kun valkoiset marjat keikkuvat paljaissa oksissa. Tämän pensaan oikeastaan ainoa huono puoli on sen leviäminen hanakasti juurivesoilla. Se ole mitenkään kranttu kasvupaikastaan ja on muutenkin vähään tyytyvä tapaus.

Lumimarja.

Sain vauvalan siivottua tässä jo vähän aikaisemmin lokakuun puolella. Hoitelen siellä yleensä liljojen siemenkasvatuksia ja pikkusipuleita. Muutama pohjaton putkenpätkä oli vapaana, ja kylvin niihin hohtopiikkiputken ja lumikärhön siemeniä. Koska tilanpuute on huutava ja joku oli ostanut meille kauheasti kukkasipuleita, otin vauvalan vieressä kulkeneen polun hyötykäyttöön ja istutin sipuleita myös siihen. Kaivoin polun kohdan ensin kunnolla ympäri, poistin rikkaruohot ja lisäsin mursketta keventämään tiivistynyttä maata. 

'Åkerö'n lehdet pääsivät hommiin katteeksi vauvalan ja kukkasipuli-istutusten päälle. Nyt oli käyttöä myös niille vettyneille perennanvarsille. Ne pääsivät painoksi lehtien päälle, ettei tuuli lennätä niitä naapuriin. Myös täällä on myyrille asetettu loukku ämpärin alle.

Kylmälava alkaa olla aika täynnä. Suojasin muutaman mahdollisesti myyriä kiinnostavan ruukun verkolla. Jos se vaikka nyt vähän hidastaisi niiden touhuja. Kylmien ilmojen tultua laitan vielä pakkaspeiton ruukkujen suojaksi. 

Siementen keräilykin on ollut sateiden takia hankalaa, kun kaikki on niin tihkuvan märkää. Olen joutunut katkomaan monista haluamistani kasveista siemenkodat varsineen kuivumaan sisälle. Tässä kuvassa vasemmalla täpläpipo 'Mystica' ja oikealla isopipo (Penstemon grandiflorus). On niillä melkoinen kokoero siemenkodissaan ja siemenissään.

 

Onhan puutarhassa vielä ainakin yksi todellinen väripilkku. Tuurenpihlajan viereen istutetun japaninhappomarja 'Maria'n punaiset marjat hehkuvat keltaisia lehtiä vasten. Taustalla pilarihappomarja 'Orange Rocket' komppaa kivasti. Ihan takimmaisena kurkistelee purppuraheisiangervo 'Diable d'Or'. Kaikki ovat viime kesän hankintoja tuurenpihlajan lisäksi. Tuure on päässyt talveksi verkon taakse suojaan nälkäisiltä "puutarhaystäviltä".

Kyllä nyt tuntuu kärhö 'Arabella'kin olevan sitä mieltä, ettei kesä jatku enää, vaikka lämmintä keliä onkin riittänyt. Ehkä valon vähyyskin alkaa jo tuntua. Mutta sitkeä kukkija se on ollut. Se on kesän -24 ostos, joka vietti ensimmäisen talvensa kellarissa. Nyt on edessä siis ensimmäinen talvi ulkona. Maksoin siitä 2,50 euroa, joten menetys ei ole suuren suuri, jos talvi sen vie. Mutta toivoisin todellakin tämän kaunokaisen selviävän ensi kevääseen hengissä!