No dig -kukkapenkki kompostitavaralla

Punakosmoskukka 'Sweet Dreams'.

Yhden ainoan kukkivan kosmoskukkani kukasta sain tähän juttuuni mukavan aasinsillan, ettei ensimmäiseksi kuvaksi tullut kuva kompostilaatikoista. Vapaapäivälleni sattui keskiviikkona kaunis auringonpaiste, ja sain varmasti sen ansiosta jonkin ihmeellisen tarmonpuuskan. Olin nimittäin jo pitkään suunnitellut yhdistäväni takapihan aidanvierustan kaksi pienempää kukkapenkkiä, ja nyt ryhdyin tuumasta toimeen.

Koska penkkien väli oli melko suuri, mietin millä ihmeellä täyttäisin sen. Sitten sain ajatuksen hyödyntää kesäkukkien tyhjennettyjä ruukkumultia, sekä niiden ja perennojen katkottuja varsia. Ja tässä tuli siis se aasinsilta: katkotut kukkimattomien kosmoskukkien varret pääsivät tositoimiin! Sekaan lisäsin kaikenlaista vanhoissa multapusseissa tekeentynyttä kompostitavaraa. Kasasin kaiken suoraan nurmikon päälle ilman mitään sanomalehtiä tai pahvia. Mutkat suoriksi no dig -meininkiä siis.

Kasvihuoneen takana vanhojen kompostilaatikoiden luona ollut rytökasakin siirtyi nyt hyötykäyttöön uuden kukkapenkin pohjamateriaaliksi. Kuvassa näkyvät pussit ovat täynnä tyhjentyneitä pusseja. 

Olen alkanut täyttää myös vanhoja kompostilaatikoita. Ne saavat palvella niin kauan kuin vain kasassa pysyvät. Ne on aikoinaan rakennettu ihan käsittelemättömästä laudasta, ja ensi kesänä ne viettävät jo kymmenvuotissynttäreitään. Hienosti ja pitkään ovat siis palveluksiaan tarjonneet.

Päällimmäiseksi  penkkiin kaivoin valmista tavaraa uudesta kompostilaatikosta. Siellä olikin komean näköistä multaa. Kompostoitavien puutarhajätteiden fermentointi ennen niiden laittamista kompostilaatikkoon nopeuttaa selvästi prosessia. 

Kanttasin penkin reunat ja muotoilin sen tasaiseksi kummuksi. Kuvasta ei penkin korkeutta oikein hahmota, mutta melkoinen kohopenkki siitä tuli. Se saa nyt olla rauhassa kevääseen asti. Ehkä haravoin siihen lehtiä vielä päälle. Mielenkiintoista katsoa sitten keväällä millainen lopputulos on. Kuinka pohjatavara maatuu ja painuu, ja sainko aikaiseksi vain rikkaruohokummun vai oikeasti käyttökelpoisen kukkapenkin.

Vähän arvelluttaa penkin alle jäänyt kuolleen luumupuun kanto, jonka mies oli kyllä vetänyt jo aiemmin moottorisahalla halki moneen suuntaan, eikä se enää tehnyt minkäänlaista vesaa. Mutta eihän niistä koskaan tiedä. Tai millaista sienikasvustoa se alkaa ehkä pukkaamaan. Nähtäväksi jää!

Kirsikkapuupenkin päädystä näkee hyvin tämän suhtautumiseni puutarhahommiin: poistin kirsikalta tukipuut keväällä, kun kuvittelin sen pärjäävän jo ilman niitä. Kesällä myrskytuulet meinasivat painaa koko puun vaakatasoon ja hankin kiireesti uudet tukipuut. No, eipä ne paljon auta, kun ei kukaan ole sitonut runkoa tukiin kiinni!

Vielä muutama sananen lempilapsestani bokashista. Sain toisen bokashiämpärin sopivasti täyteen ja fermentoitua ennen kylmiä ilmoja. Multatehtaiden teko kun on ulkona huomattavasti mukavampaa kuin kellarissa. Ihan täydellinen bokashikakku pääsi kottikärryyn, johon olin kopistellut kesäkukkaruukkujen multaa. Sekoittelin ne keskenään, laitoin ämpäreihin ja vein takaisin sisälle kellariin multautumaan. Sisällä laitoin vielä kankaat ämpäreiden päälle, etteivät harsosääsket pääse luvattomasti lentelemään mullasta vapauteen. Tyhjentyneelle ämpärille kevyt huuhtelu ja kuivaus, ja se on taas valmis hommiin.

Minussa asuu varmaan jonkinlainen pieni myyrä, kun tykkään niin kovasti möyriä tuon mullan kanssa!