Hieman juttua hyötykasveista

En ole itse mikään innokas hyötykasvien kasvattaja, mutta kyllä meillä jotain syötävääkin pihassa kasvaa. Perinteisten marjapensaiden ja omenapuiden lisäksi minulla on kasvulavoissa aina jotain hyötykasvia kasvamassa. Valkosipuli, purjo ja tavallinen keltasipuli tai punasipuli ovat sellaisia, joita yleensä aina kasvatan. Tänä vuonna minulla on lavoissa myös tomaattia, lehtikaalia, varsiselleriä ja persiljaa. Alkukesästä oli myös surullisen kuuluisaa pak-choita, pinaattia, varsiparsakaalia ja sareptansinappia. Osa niistä innostui kukkimaan kesken kaiken ja lopetti kasvunsa siihen. Onneksi talvikylvölaatikoista löytyi paikkatarpeita ja sain laatikoihin taas uutta kasvatettavaa.

Vadelmat ja mansikat selvästi nauttivat kesäkuun sateista ja satoa on tullut kummastakin ihan kivasti. Vadelmarivistössä on pahasti kato käynyt, ja ajattelinkin syksyllä ostaa muutaman taimen lisää aukkopaikkoihin. Meillä kasvaa tuota keltaista vadelmaa, jonka lajiketta en tiedä. Se kasvoi täällä jo taloon muuttaessamme. Punaiset vadelmat ovat 'Maurin Makea' ja 'Jatsi'. 

Viime kesänä kaivoin mansikat ylös lavoista ja lisäsin reilusti uutta multaan, kun taimet olivat ihan liian syvällä lavoissa mullan painuttua. Laitoin niille katteeksi hakettamiani perennanvarsia, ja ne ilmeisesti sietivät uuden katteensa ihan hyvin, koska tänä kesänä marjaa tuli kivasti. Taimien nostosta seurasi sellainen ongelma, ettei verkkokansien korkeus enää riittänytkään. Ja marjojen alkaessa kypsyä tulikin hätä käteen. No, kätevä emäntähän keinot keksii. Otin kaaleille ompelemani verkon, jonka suojissa ne olivat kasvaneet siihen asti, ja siirsin sen mansikoille. Tökkäsin nuo sähkösuojaputket vain multaan reunojen sisäpuolelle ja se oli siinä. Verkko oli helppo nostaa poiminnan ajaksi syrjään ja laittaa taas takaisin. Eikä lehtikaalejakaan ole ötökät näin pitkällä kesää enää niin kovasti reijittäneet, vaikkei niillä ole verkkoa suojana ollutkaan. Ihmettelen kylläkin, etteivät puput ole käyneet pistelemässä niitä suihinsa!

Perunat ovat olleet ison ihmettelyn aihe. Niiden lehdet ovat olleet ihan aneemisen värisiä jo varmaan kuukauden päivät, ja ajattelin jo, ettei niistä mitään satoa tulekaan. Viimeiset viikot varret ovat roikkuneet rentoina lavan reunojen yli. Vähän aikaa sitten kävin varovasti kopeloimassa mullan alla ja yllätyksekseni siellä perunoita olikin. Tänään sitten oikein nostin niitä enemmänkin ja komeita perunoita sieltä löytyi. Tulipa omavarainen olo! 

Pestyt 'Annabelle't.

Keväällä sain puutarhaystävä Mallalta kaksi malabarinpinaatin tainta. Aluksi kasvatin niitä sisällä, kunnes siirsin ne ilmojen lämmettyä kasvihuoneeseen. Siellä ne ovatkin viihtyneet ihmeen hyvin, vaikka helteillä kasvihuoneen lämpötila on joka päivä kivunnut sinne viiteenkymmeneen, mihin asteikko loppuu. Lattianrajassa on onneksi ollut viisitoista astetta viileämpää, mutta hurjia lämpötiloja silti!

Nämä taitavat olla malabarinpinaatin "Rubra" -lajiketta, kun niillä on niin kaunis väritys lehdissään ja varsissaan. Ne ovat olleet mielestäni niin kauniita, etten ole raskinut niitä edes syödä. Tänään raahasin toisen ulos kuvattavaksi, ja toivoakseni saan myös ruukun vaihdettua isompaan, kun se kasvaa tuossa pienessä kymmenen litran ämpärissä.

Malabarinpinaatit ovat melkoisia takertujia ja kiipeilijöitä. Olen kasvihuoneessa saanut irroitella niiden lonkeroita milloin tomaatista, milloin hyllyköstä. Tänään ne olivat kietoutuneet toisiinsa niin lujasti, että jouduin muutaman lonkeron katkaisemaan saadakseni ne irti toisistaan.

Myös nuput ovat koristeellisia. 

Tänään sitten kunnostauduin myös tässä syömisasiassa. Tein itselleni pannulla paistoksen, johon laitoin malabarinpinaatin lisäksi lehtikaalia, sipulin varsia ja tomaatteja. Maustoin suolalla, mustapippurilla, ruokosokerilla ja sitruunalla. Lopuksi sekoitin kaiken kruunuksi lusikallisen creme fraichea. Ja kyllä oli hyvää!

Tällä otoksella en taatusti voittaisi ruokakuvauskilpailua, mutta maistui paremmalle kuin näyttää!

Basilikaa kasvatan myös joka kesä montaa sorttia. Basilika ei ole vain ihana mausteyrtti, mutta myös todella kaunis koristekasvi. Pensasbasilikaan ihastuin ikihyviksi viime kesänä, samoin kävi koristechili 'Bolivian Rainbow'n kanssa. Molemmat ovat minulla ihan koristekasveina. Pensasbasilikaa saatan joskus laittaa myös ruokaan, mutta harvemmin. Siihen tarkoitukseen minulla kasvaa purppurabasilikaa sekä kaneli- ja thaibasilikaa. Myös erilaisia minttuja minulla on kasvamassa ruukuissa.

Koristechili 'Bolivian Rainbow', pensasbasilika ja ihan edessä inkivääriminttu.

Kanelibasilika.

Tomaatit pärjäävät meillä ulkona huomattavasti paremmin kuin paahtavan kuumassa kasvihuoneessa. Kasvulavassa ruukkutomaatit 'Vilma' ja 'Venus' alkavat kypsyä. Ne on istutettu sekaisin samettikukkien kanssa. Basilikaakin välissä oli, mutta ne ovat tuonne viidakkoon varmaan tukehtuneet. Meikäläisen tomaattiviljelyksistä ei paljoa jälkipolville ole kerrottavaa. Joka vuosi aina ihmettelen, miksi minun on pakko yrittää tomaattia kasvattaa, kun se ei minua oikeastaan edes kiinnosta koko kasvi?!

Mutta onhan se hieno tunne poimia omakasvattama tomaatti suoraan kasvista suuhun. Ehkäpä se onkin siinä se salaisuus!

'Sungold'it kypsyvät talon seinustalla isoissa ruukuissa.