Hoyakuulumisia

Terveisiä täältä sairastuvalta! Ulkona olisi mitä hienoimmat kelit tehdä pihahommia, mutta täällä sitä nökötetään sisällä ja köhitään vieläkin ihan hulluna. Onneksi sentään kuume tuntuisi pikku hiljaa hellittävän. Johan sitä ihan riittävän pitkään on ollutkin. 

Välillä olen käynyt hortoilemassa puutarhassa toppatakki päällä ja huppu tiukasti päässä, kun muut ovat kulkeneet t-paidoissa näinä lämpiminä päivinä. Naapurit ovat saattaneet ihmetellä pihassamme hieman epävarmoin askelin laahustavaa zombia, joka on haahuillut nenä kiinni maassa, yöpaidan helma takin alta lepattaen.

Niin on ollut veto pois, etten ole jaksanut edes kuvata mitään ulkona. Mutta onneksi minulla on edelleen ollut sisällä hieman lohtua sisäkasvateista. Tällä kertaa posliinikukista.

Hoya obovata on intoutunut kukkimaan oikein useammalla kukalla. Valitettavasti se ei ole kaikkein helpoimmin kuvattava posliinikukkani ylhäisessä, melkein metrisessä korkeudessaan. Ja vähän flunssainen kuvaaja ei jaksanut kauheasti kuvakulmia sihtailla, joten näillä räpsäyksillä mennään.

Obovata on saanut runsaasti kevätaurinkoa olohuoneen eteläikkunalla. Siksi sen lehdet ovatkin paahtuneet melko vaaleiksi. Se tuntuu olevan tällainen kevätkukkija, koska viime keväänä se kukki juurikin samoihin aikoihin huhtikuun lopulla. Kukissa on aika vahvan parfyymimäinen tuoksu, mutta onneksi ne tuoksuvat vain öiseen aikaan. Tätä ominaisuutta arvostan posliinikukissa suuresti!

Hoya obovata.

Kukat roikkuvat yleensä hieman alaspäin, joten välillä ne tahtovat jäädä huomaamatta. Ja todellakin: tämäkin valtavan painava ja pitkä rohjake kasvaa vain yksitoistasenttisessä saviruukussa. Tuo valkoinen on vain suojaruukku. 

Hoya crassipetiolata.

Toinen kukkanuppuja rakenteleva hoya löytyy ruokahuoneen itäikkunalta. Hoya crassipetiolata on ahkera kukkija, joka tuntuu kukkivan ihan milloin sitä huvittaa. Se on myös näitä haastavia kuvattavia joka suuntaan haarovine piiskoineen.

Pian kukitaan.

Hoya praetorii.

Yllätysten yllätys oli huomata juuri kukkineen Hoya praetoriin puskevan uusia nuppuja juuri kukkineesta kukkatapista! Vanhan kukkatapin yläpuolelle se oli kasvattanut toisenkin. Jännityksellä odotan miten näiden kanssa käy, kun juuri äsken kaksi kuukautta seurasin ja odottelin praetoriin kukan aukeamista😅

Hoya wallichii subsp. tenebrosa pikkutaimet.

Ja sitten vielä nämä minun silmäteräni: ensimmäiset siemenestä koskaan kasvattamani posliinikukat. Kylvin seitsemän siementä 17.1.25, kolme niistä lähti kasvuun 30.1.25. Ja nyt ollaan tässä vaiheessa. Kaksi tainta näyttävät ihan virkeiltä ja kasvavat hitaasti, mutta varmasti. Tuo kolmas on hyvin heiveröinen, ja epäilen sen selviämistä. Mutta sekin saa mahdollisuuden. En ole uskaltanut alkaa näitä sen isommin sorkkimaan, olen tuskin uskaltanut hengittää niiden lähellä. Vahvistukoon nyt vielä, sitten voin erotella ne omiin purkkeihin.