14 huhtikuuta 2025

Pussidaaliat heräilevät

Voi rähmä! Tämä emäntä makaa kotona flunssan kourissa ja miettii jääkö henkiin vai ei. Ihan kamala tauti. Kuumetta, kurkkukipua, nuhaa ja yskää, joka meinaa räjäyttää pään. Keskikokoinen elefantti istuu koko ajan rinnan päällä ja henkeä ahdistaa. Lääkittynä jaksaa hetken aina olla pystyssä, sitten tulee pudotus. Siltikään en jaksa maata koko aikaa sängyn pohjalla, kun meinaa jo tulla makuuhaavoja!

Välillä täytyy hakea lohtua kaikista sisäkasvateista, kun ei nyt oikein ole ulos menemistä. Ja sisällä tapahtuukin onneksi koko ajan jotain. 

Kolmas huhtikuuta jakamani ja pussittamani daalia 'Night Butterfly'n juurakot ovat lähteneet hyvin kasvuun. Pussikasvatuksen yksi hauskimmista puolista on se, että juurten kasvua on mielenkiintoista seurata pussin läpi. Usein pinnalla ei näy vielä mitään, kun juurakko on jo kasvattanut komeat juuret.

'Night Butterfly' -daalioiden vieressä kasvuun ovat lähteneet perinteisesti ihan ruukkuun istutetut vanhan längelmäkeläisen daalian jakopalat, jotka olen ruukuttanut 31.3. Tästä näkee kuinka paljon tilaa nuo pussit säästävät verrattuna pyöreisiin ruukkuihin. Pussit antavat sopivasti myöten ja niitä voi mahduttaa vähän pienempäänkin rakoseen.

Jaoin längelmäkeläistä vain sen takia, kun Perttu, jolta alunperin olen juurakon saanut, oli palelluttanut omansa, ja kysyi olisiko hänen mahdollista saada minulta uutta alkua. No tietysti minä hänelle sellaisen annan. Sainhan minä oman juurakkonikin häneltä ihan ilmaiseksi! Halusin vain varmistaa, että hän saa varmasti elävän jakojuurakon, ja siksi ruukutin sen. Toinen on varmuuskopio!



Otin talteen myös kaikki 'Night Butterfly'n irtopallerot (mikähän se taas mahtoikaan olla näiden virallinen nimitys) ja tökin ne multaan nähdäkseni olisiko siellä piilosilmuja. Noista viidestä oikeasti vain yksi näytti siltä, että sieltä voisi jotain tullakin, eikä se pettänytkään. Yksi silmä sieltä pian pilkistikin. Noissa palleroissa pitäisi käsittääkseni olla edes pikkuisen tuota kruunua varren vierestä mukana, jotta se voisi lähteä kasvamaan.


Sieltä se silmä pilkistää.


Tämän kevään Hollannin tulokas daalia 'Bumble Rumble' on lähtenyt hyvin kasvuun. Silti minua hieman mietityttää tuo ihmeellinen ryhelmä tuossa vanhan varren vieressä, enkä ole siksi halunnut juurakkoa vieläkään kokonaan peittää. Äkämäepäilys on edelleen ilmassa!



Myös muissa Hollannista tilatuissa kasveissa näkyy elonmerkkejä. Enkelinkaario on työntänyt pienen alun kuivan risun keskeltä. Tällä kasvilla on englanniksi ihana lempinimi: angel's fishing rod eli enkelin onkivapa. Tämä on myös yksi tämän kevään hassuttelukasveista aasiankriinumin ohella!

Lukinlija 'Sulphur Queen' on myös alkanut kasvaa. Minulla ei ole koskaan ollut lukinliljaa, vaikka monesti olen niitä muilla ihaillut. Jospa tänä kesänä saisin ihailla omaani!



En ole vuosikausiin kasvattanut miekkaliljoja, ja nyt tuntuu, että kylläpä ne ovat hitaita kasvamaan. Muistaakseni niiden kanssa oli aina esikasvatuksessa ongelmana pikemminkin liiallinen kasvu kuin päinvastoin. Vai johtuuko se siitä, että nämä ovat niitä hieman matalampia lajikkeita?
 

Nyt on oltu taas pystyssä näköjään riittävästi, huh. Alkaa olla olo kuin piimällä rievussa. Menenpä juomaan ensin jotain lämmintä ja sitten taas pötkölleen sänkyyn! 


16 kommenttia:

  1. Taisit kertoa daalioiden pussikasvatuksesta jo aiemmin. Se voisi olla ruukkukasvatusta parempi. Varsinkin silloin, kun daaliat on tarkoitus myöhemmin istuttaa isoihin piharuukkuihin. Laitoin viikko sitten daaliat muoviruukkuihin elpymään ja ruukut kellariin. Kahdessa on jo eloa, muissa ei. Ehkä ne voisi vielä siirtää muovipussiin. Tai sitten palaan siihen malliin ensi vuonna.
    Ostin lukinliljan sipuleita varmaan lähes 10 vuotta sitten kevätmessuilta. Samat sipulit kukkivat joka vuosi piharuukuissa. Hyvä, että otit asian esille. Laitankin lukkini multaan.
    Pysyhän petissä, jotta tervehdyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vain on tilaa, niin ruukuissa esikasvatus on kyllä ihan hyvä vaihtoehto! Tilan puute ajaa etsimään muita vaihtoehtoja.
      Tauti vaan jatkuu, sitkeää sorttia tuntuu olevan. Mutta ehkä se tästä😓

      Poista
  2. Oijoijoi. Nyt ei kuulosta tuo tautisi yhtään mukavalta. Pikaista paranemista!
    Onneksi sinulla on noita ilostuttajia siellä ihan lähellä. Kivan näköistä versoamista, täynnä elämää! Voi, Dierama on ihana. Kerran kasvatin sen siemenestä, mutta se oli silloin, kun asuin Ranskassa ja Dierama myös asuu edelleen siellä. Todella kaunis, siro kukka.
    Hurraa, keväällä hankkimassani daalian juurakossa on pieniä versoja! Olen varmaan riittävästi lukenut teidän taitavampien harrastajien blogeja, kun nyt onnistuin (toistaiseksi).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      En tiedä ehtiikö tuo Dierama meidän olosuhteissa ehtiä edes kukkivaksi, kunhan nyt pitä sellaistakin ottaa kokeiluun.
      Hyvä, Saila! Tsemppiä daalian kasvatukseen (minun oppejani ei sitten kannata lukea ihan kauhean tarkasti😉)!

      Poista
  3. No kuulostaapa todella ikävältä taudilta. Toivottavasti irrottaa pian otteensa sinusta.
    Daaliat näyttävät lähtevän muovipusseissa hyvin kasvuun. Minulla juurakoiden istutus on vielä edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tauti on ollut kyllä kova, mutta ehkä se tästä. Harmittaa vaan, kun aurinko paistaa eikä pihalle pääse tönkimään!
      Tuo pussikokeilu tuntui onnistuvan hyvin, mutta jos on tilaa, niin edelleen laittaisin itsekin ruukkuihin.

      Poista
  4. Nyt on tällaista kamalaa flunssaa liikkeellä. Toivottavasti paranet pian.
    Minä ostin kolme kesädaalian topakkaa alkua mitkä kuoli heti kaikki . Yksi mukulainen on vielä kellarissa saa nähdä miten sen käy? Enpä taida olla oikein hyvä Daalia kasvattaja. Toista maata olet sinä . Sinulla on topakat alut ja hyvät juuret.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on kyllä kamala tauti. Sitkeä kuin mikä. Kiitos!
      Minulla on ongelmia noiden siemenestä kasvatettujen kanssa. Meinaavat kuolla käsiin. Ehkä nämä siemenkasvatit (kesädaaliat) ovat jotenkin arempia, kun niillä ei ole ison juurakon tuomaa apua kasvuun. Tiedä häntä!

      Poista
  5. Voi sinua ressukkaa! Nyt tautia on liikkeellä ja toivon sinulle pikaista paranemista! Meillä isäntä on myös, tosin jo toipumaan päin. Minulla on vakaa aikomus pussittaa daaliat myös, kunhan posti tuo ja saan kellarista haettua - aika pahalainen lentelee vain niin siivillä ja kaikkea tekemistä riittää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Saila! Tautia tuntuu tosiaan olevan liikkeellä. Toivottavasti itse pysyt terveenä. Minä en ole saanut isäntään tautia tartutettua, vaikka tässä yhdessä illat pyöritäänkin.
      Kiirettä pitää puutarhurilla tähän aikaan. Itseä harmittaa, kun ei pääse pihahommiin!

      Poista
  6. Oijoi, kylläpä kuulostaa ilkeältä taudilta. Tällä seudulla on jotain ihme kuumeflunssaa liikkeellä, joka mukamas paranee mutta tulee sitten pian uudelleen riesaksi. Meilläkin lapset olivat ensin vajaan viikon kipeinä, sitten viikon terveinä ja sen jälkeen taas uudelleen ja vielä ensimmäistä tautia pahemmassa flunssassa. Toivottavasti sinä selviät yhdellä taudilla. Malta vaan pysyä riittävän pitkään levossa.
    Hyvin ovat daaliat ja muut juurakkosi heränneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran on ollut kyllä ärhäkkä tauti, ettei tee mieli sen kanssa leikkiä. Täytyy tosiaan yrittää toipua kunnolla ennen kuin alkaa liikaa rasittaa itseään. Pihatyöt eivät kyllä onneksi karkaa mihinkään. Toivottavasti teilläkin tauti jo helpottaa. Ei kuulosta kauhean kivalta tuollainen edestakaisin sahaava tauti!
      Onneksi on ollut sairastuvalla edes jotain kivaa katseltavaa😊

      Poista
  7. Kova tauti sinulla, huh. Parasta vain malttaa ja hoitaa tauti levolla pois, ettet saa jälkitauteja. Hauskasti pussin läpi näkee daalian juurten kasvun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä NIIN tylsä aika sairastaa, kun ulkona olisi kaikenlaista touhua ja ihmeteltävää. Välillä olen toppatakki päällä haahuillut ihan zombina tutkailemassa, mitä kaikkea onkaan noussut sairastamisesni aikana😵‍💫

      Poista
  8. Toivottavasti tauti hellittää. Moni on kertonut, että tänä vuonna ollut tosi paha. Daalioiden kasvatus kuulostaa niin haastavalta, etten ole uskaltanut edes kokeilla. Ensimmäisillä naapureillamme oli valtavan isot daaliat joka vuosi. Rouva varastoi juurakot aina talvella huolellisesti. Upein oli sellainen lautasen kokoinen auringonkeltainen daalia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saisi tosiaan jo hellittää! No, onneksi tänään ei ollut enää heti aamusta kuumetta, mutta köhä on edelleen aikamoinen.
      Daalioiden kasvatus on itse asiassa tosi helppoa, jos ei lueskele kaikkia tällaisia kokeiluja, mitä minäkin teen. Juurakot voi keväällä, kun pakkaset ovat ohi, kaivaa suoraan maahan ja antaa niiden kasvaa siellä ihan ilman mitään sen isompia kevätjuhlaliikkeitä. Kuivaan aikaan kastelua ja runsasta lannoitusta daaliat tarvitsevat. Siinä se!
      Joskus käy niinkin, etteivät esikasvatetut daaliat edes kuki paljoa aikaisemmin kuin suoraan maahan laitetut, koska maassa kasvu on ainakin oman kokemuksen mukaan paljon nopeampaa ja vankempaa. Riippuu tietysti paljon myös siitä kuinka aikaisin juurakot saa istutettua sinne maahan.

      Poista

Kiitos vierailustasi blogissani. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!