Ei-toivottuja vieraita syyspäivänliljoissa

Yleensä puutarhassa käyskentely ja kasvien kuvaaminen on ihanan rentouttavaa ja terapeuttista puuhaa, mutta tässä yhtenä iltana meinasi mennä yksi asia ihan oikeasti tunteisiin. Syyspäivänlilja oli juuri aloittelemassa kukintaansa. Ihailin kauniita, nimensä mukaisesti sitruunankeltaisia kukkia, kun silmiini osui jotain ikävää. Muutama nuppu oli epämääräisen muotoinen ja oudosti turvonnut. Tai oudosti ja oudosti, sanoisin ehkä mieluummin, että harmittavasti liiankin tutulla tavalla. Ja lähempi tarkastelu osoitti pelkoni oikeaksi. Nupuissa pörräsi pienen pieniä hyönteisiä, päivänliljasääskiä!

Näiden inhottavien ötököiden kanssa olen taistellut monta vuotta pihan toisella laidalla, missä ne ovat häärineet rusopäivänliljojen kimpussa. Sitkeästi olen napsinut epämuodostuneita nuppuja roskiin ja saanut jotenkin kannan pidettyä kurissa. 

Päivänliljasääski munii päivänliljan nuppuihin, jossa toukat kehittyvät ja pudottautuvat lopulta maahan koteloitumaan. Sieltä uusi sukupolvi sitten seuraavana kesänä taas ilmestyy piinaamaan päivänliljaparkaa. Torjuntakeinoista paras on vikuuntuneiden nuppujen pois kerääminen. Ja hävitys tosiaan sekajätteeseen, ei kompostiin!

Mutta että nyt myös syyspäivänliljani saivat tämän riesan itselleen. Ja tietysti samassa penkissä niiden kanssa asustevat myös päivänliljat 'Frans Hals', 'Joan Senior' ja 'Sammy Russell'. Ne ovat myös jo nupullaan, joten tarkkailtavaa tässä riittää.

Syyspäivänlilja (Hemerocallis citrina).

Syyspäivänliljalla on todella suuret ja kauniit kukat.

Päivänliljasääsken vioittama nuppu.

Vikuuntunut nuppu erottuu varsin selvästi terveistä nupuista.

Nupun sisällä ei näy vielä toukkia, mutta aikuisia päivänliljasääskiä kylläkin.

Rusopäivänliljassa on tänä vuonna onneksi ollut todella vähän päivänliljasääsken 
kiusaamia nuppuja.