Vauvalan siivousta ja viimeisiä sinnittelijöitä

Lokakuu se vaan jatkuu hämmentävän lämpöisenä. Viikonloppuna lämpötila huiteli melkein kymmenessä asteessa päivin ja öin. Kasvit ovat olleet ihan ihmeissään, puutarhurista puhumattakaan. Puutarhassa puuhastelu on ollut yhtä hämmästelyä, kun aina jostain löytyy uusia kukkia. 

Takapihan tämän kevään tulokkaat eli jouluruusut ovat kukkineet ihan hulluna yli kaksi kuukautta, ja aina vaan uusia nuppuja on tulossa. Tämän kuvan jouluruusun piti olla 'Double Ellen Purple'. Luin jostain, että jouluruusut saattavat myrkyllisyydestään huolimatta maistua pupujusseille ja kauriille, joten laitoin sitten tämänkin kaunottaren karsinaan. Joskus taannoin joku on muistaakseni meilläkin käynyt vanhoja jouluruusujani napsimassa.

Kaikki verkotettavat puut ja pensaat on viikko sitten sunnuntaina suojattu. Kauriiden jälkiä on pihassa jo näkynyt. Rusakko melkein asuu pihassamme. Täytyy vähän seurata mikä niitä mahdollisesti vielä voisi kiinnostaa ja suojata tarpeen mukaan. 

Monella kasvilla on kukinta alkanut selvästi uudelleen pääkukinnan jo mentyä ohi. Pari pakkasaamua nujersivat lopulta nuppuja täynnä olleet syysvuokot. Ametistiukonhattu ja syysasterit yrittävät kukkia edelleen.

Syysvuokkoihin jäi vielä harmittavan paljon nuppuja.

Nepalinhanhikin pirtsakan pinkit kukat eivät jää huomaamatta syksyn ruskistamassa maisemassa.

Kivikkotörmäkukat ovat tehneet pitkin syksyä koko ajan muutamia kukkia. Niiden kukinta-aikahan on muutenkin aika pitkä.

Kaukasiantörmäkukat ovat normaalistikin aika myöhäisiä kukkijoita, joten niiden lokakuinen kukinta ei ole kauhean harvinaista. Viimeiset kukat tuppaavat tosin olemaan jo hieman muotopuolia.

'Jan Pawel II'.

Kärhöt vievät kukintansa tappiin asti. Loistokärhö 'Jan Pawel II' (oletettu) on viimeisenä tehnyt kunnon kukkia. Nyt silläkin alkaa jo virta hieman loppua. Tarhalyhtykärhö 'Princess Diana'ssa ja tarhakellokärhö 'Arabella'ssa olisi vielä paljon nuppuja. 

'Princess Diana' ja 'Arabella'.

Sain vauvalankin suurinpiirtein siivottua talvea vasten. Siellä asustaa liljojen pikkusipuleita, uusia liljatulokkaita, jotka haluan pitää "tallessa" ja siemenkasvatuksia. Kesällä tyhjensin muutaman putken pätkän asukeistaan ja siirsin ne toisaalle jatkamaan eloaan. Koska nyt syksyllä vauvalassa oli vielä pari tyhjää paikkaa, kylvin niihin alppi- ja sinipiikkiputken sekä valkoisen mooseksen palavanpensaan siemeniä. Ilmojen kylmettyä laitan vauvalan päälle lehtiä ja katkottuja perennojen varsia suojaksi. Keväällä sitten katsellaan mitä nousee ja mitä ei. Vähän noita rikkaruohojakin olisi vielä kitkettäväksi.

Vauvala.

Laitan vauvalaan istutuksen tai kylvöjen yhteydessä aina nimisäleet, mutta piirrän myös kartan, koska linnut nyppivät hyvin innokkaasti säleitä. Jos minulla ei olisi piirrettyä karttaa, ei minulla keväällä olisi hajuakaan siitä, mitä olen kasvattamassa. No, ehkä sitä sentään joitain vauvalan asukkeja voisi tunnistaa ihan ulkonäöstä.

23.7.2026

Viime syksynä 29.10.25 vauvalaan kylvämäni hohtopiikkiputken siemenet itivät mukavasti ja sain kesällä näin paljon komeita taimia. Hohtopiikkiputken siemenet ovat aina olleet vähän hankalia tapauksia, eivätkä ne ainakaan meillä tahdo kovin hanakasti siementää omalle kasvupaikalleen, joten niitä täytyy aina vähän yrittää avittaa. Syyskylvö näytti toimivan hienosti. Nyt pikkutaimet ovat jo uusilla paikoilla kasvamassa, ja toivon niiden selviävän talvesta. Hohtopiikkiputki on kaksivuotinen perenna, joten yritän pitää siemenkasvatuksella kantaa hengissä, koska kukittuaan kasvi kuolee.

Hohtopiikkiputki on jo vuosia ollut minun suuri suosikkini. Siitä tykkäävät myös pörriäiset!