Poikkesimme mieheni kanssa Orivedellä Onnistaipaleen kylässä sijaitsevassa Hörtsänän Arboretumissa. Hörtsänä on vähän sellainen salainen puutarha kauniin maalaismaiseman kätköissä. Kun sinne kävelee, siirtyy jotenkin ihan eri maailmaan kauas kaikesta. Kävimme siellä jo vuosia sitten, kun paikka avattiin. Se kun sattuu olemaan mökkimatkamme varrella. Yritin etsiä valokuvia viime käynniltä, mutta en löytänyt. Kiinnosti ihan itseänikin, koska siellä viimeksi vierailimme. Mutta pimentoon jäi se tieto.
 |
| Taulu Hörtsänän portilla. |
 |
| Tietoa Hörtsänän historiasta. |
Viime käynniltä muistiini oli jäänyt valtavat ukonkellokasvustot, jotka kaartuivat polkujen ylle. Kellokukkia oli edelleen, mutta nyt niitä oli selvästi siistitty. Ja paras kukinta-aikakin alkoi olla jo ohitettu.
Puistossa on paljon kiveä ja niistä on tehty erilaisia rakennelmia, kauniisti sammaloituneita portaita ja jopa kappeli.
 |
| Kappeli. |
Tämä polun yli kaartuva tuomipihlaja oli minusta aika hieno. Nuo pystyyn kasvavat oksat tuolla kaaren päällä näyttivät ihan kruunulta.
Ylhäällä mäen päällä on laaja juhlakenttä. Kentän laidalla on ehkä jonkin ison rakennuksen kivijalka jäljellä portaikkoineen. Olisipa hauska tietää mikä siinä on aikanaan ollut.
Salaperäisiä kiviportaita, jotka johtavat johonkin tai sitten eivät mihinkään. Mutta hyvin kauniita ne minusta ovat.
Kello taisi olla puoli yhdeksän illalla, kun me kävimme Hörtsänässä. Saimme olla siellä ihan kahdestaan, ja tunnelma oli hyvin levollinen. Syke laski varmasti aika alas, kun vaeltelimme isojen puiden katveessa. Hörtsänässä aika tuntui pysähtyvän.
 |
| Purppurapihta oli vuosikasvuineen kuin juhlapuvussa. |
 |
| Mantsurianjalopähkinä. |
 |
| Verivaahtera. |
 |
| Japaninmarjakuusi. |
Tähän sopii täydellisesti joskus kuulemani sanonta; "sielua silittävät" näkymät!
VastaaPoistaNo sinäpä sen sanoit🤩Ihan nappikuvaus!
PoistaTämä virtuaalikierroskin oli varsin upea, joten uskon, että paikalla kulkeminen oli hieno kokemus. Aivan ihastuttavia kiviportaita ja kivirakenteita sammalpeitteineen, ne tuovat sellaista menneen ajan salaperäistä henkeä.
VastaaPoistaTämäkin esittely osoittaa, että Suomessa on valtavan paljon kiinnostavia kohteita, joissa olisi niin kiva päästä käymään. Kiitos!
Hörtsänä on nimeään myöten aika vekkuli paikka. Siellä voi kuvitella pienen menninkäisen kömpivän esiin sammaleisen kiven takaa ja keijujen tanssahtelevan juhla-aukiolla. Varsinkin, jos siellä pääsee kuljeskelemaan näin ihan itsekseen, niin kuin me saimme tehdä.
PoistaMeidän kotimaamme on täynnä toinen toistaan upeampia paikkoja. Pitäisi vaan rohkeasti käydä löytöretkeilemässä😄
Hörtsänä on sellainen paikka myöskin, missä voisi/pitäisi käydä ja eihän sinne kovin pitkä matka ole meiltäkään, on vain se lähtemisen vaikeus. Siellä on hyvin kaunista, upeita kivirakenteita, sammalia, saniaisia, vanhoja puita - kaikkea kaunista ja millaiset tonttujen, keijujen ja menninkäisten juhlat siellä alkaakaan illan hämärtyessä kiiltomatojen lamppujen loisteessa.
VastaaPoistaMiten se onkin välillä niin vaikeaa päästä käymään edes lähellä sijaitsevissa paikoissa?! Monta monituista vuotta itselläkin meni ennen kuin sain aikaiseksi uusintakäynnin Hörtsänään. Se on kyllä paikka missä kaikkien satuolentojen voi kuvitella elävän😊
PoistaOlipa mukava nähdä nyt tämä Hörtsänä-juttusi - vähän sigä odottelinkin, kun aiemmin mainitsit, että saatat olla käymässä... 😊 Kun on itselle niin tuttu paikka, niin hauska aina nähdä myös toisen silmin 😊 Harmillisesti nyt ei tainnut olla enää juuri kukintaa. Muutama viikko sitten kun kävin, olivat upeat ja runsaat varjoliljat parhaimmillaan. Mutta nuo kivirakennelmat ovat kyllä niin hienoja!
VastaaPoistaSinun blogikirjoituksesi oli hyvä muistutus Hörtsänän olemassaolosta😄Nyt ei ollut juuri mikään perenna tai lilja kukassa, joten täytyi tyytyä puiden ja komeiden kivirakennelmien ihailuun. Mutta ilman kukkiakin paikka on kyllä hieno!
Poista