22 toukokuuta 2026

Posliinikukkien kevätkuulumisia

Kevätaurinko on saanut vipinää aikaan puutarhan kasveissa, mutta myös sisällä on alkanut olla uudenlaista kuhinaa. Enkä nyt puhu ripsiäisistä. Paikalle saapunut torjuntaötököiden armeija on selvästi tilannetta taas hetkeksi rauhoittanut. Onneksi harva posliinikukka kuuluu ripsiäisten suosikkikasveihin. 


Vanha rouva Hoya carnosa eli isoposliinikukka on kuistilla pyöräyttänyt muutaman kukan. Onneksi vain muutaman, koska sen tuoksu on minulle ihan liikaa. Tuoksu on vahvimmillaan öisin ja silloin se ei minua onneksi niin haittaa. Rouva carnosa tyytyy kovin huonoon hoitoon ja porskuttaa hengissä, vaikka sen kastelu on vähän sinne päin, eikä aina edes sitä. Sen ruukku taitaa olla tupaten täynnä pelkkää juurakkoa. Täytyisi varmaan riipiä se irti amppelistaan ja vaihtaa mullat, mutta ei millään raaskisi isoa kasvia alkaa kiusaamaan.

Isoposliinikukka eli Hoya carnosa.

Hoya 'Viola'.

Hoya 'Viola' kukki minulla ensimmäistä kertaa, vaikka se on ollut minulla jo vuosia ja olen sitä pätkinytkin monta kertaa. Ehkä pääsy aamuaurinkoon itäikkunalle teki temput ja sai sen kukkimaan. Valo on posliinikukkien kukinnalle hyvin tärkeä elementti. Vaikka 'Viola'n ensimmäinen kukinto olikin tuollainen harva huiskula, otan sen kiitollisena vastaan. Ensimmäinen kukinta on on aina jonkinlainen virstanpylväs, vaikka moni posliinikukka ei kuki koskaan. Ja itse kyllä pidän posliinikukista lähinnä niiden kauniiden lehtien takia. Mutta eihän kukat nyt koskaan voi huono asia olla. 'Viola'lla on todella isot ja kauniisti suonittuneet lehdet. Isosta kasvista sain kuvaan niistä vain ylimmät, koska 'Viola' on tosi ahtaassa rakosessa ikkunalla.

Hoya 'Viola'.

Hoya callistophylla.

Hoya callistophylla on kukkinut koko kevään ahkerasti. Nyt se on tehnyt kukkia jo ylemmäskin varteensa. Aikaisemmin kun manasin sen kukkien olevan aina tyvellä piilossa. Ehkä se kuuli jupinani ja otti opikseen. Tämä kuva on taas kyllä kukinnoista sen tyveltä, koska sinne se edelleen mieluiten kuitenkin näitä kukintojaan värkkää.

Edessä Hoya finlaysonii 'Naeva' ja taustalla Hoya crassipetiolata.

Hoya finlaysonii 'Naeva', jonka lehtiä suuresti ihailen, teki minulle myös kukinnon. Täydellisen pyöreän pallon, jonka väritys saa suussa maistumaan suklaan ja vaniljan. 'Naeva' on myös itäikkunalla, vähän kauempana ikkunasta, mutta kasvilampunkin alla. Kukinnosta huomaa, että 'Naeva'lla ja H. callistophyllalla on jotain sukulaisuutta geeneissään, koska samoja piirteitä on kovasti havaittavissa.


Hoya finlaysonii 'Naeva'n kukinto sekä kirkkaammassa että vähän hämärämmässä valaistuksessa. Se on kyllä kaunis!


Eivätkä 'Naeva'n lehdetkään jää kovin kauas kakkoseksi kukinnon taakse. Sillä on hyvin paksut ja voimakkaasti suonittuneet lehdet. Kuin dinosauruksen nahkaa. Vaikka en ole kyllä koskaan dinosaurusta nähnyt, saati silitellyt. Jotenkin 'Naeva'n lehdistä vaan tulee joku jurakausi mieleen. 



Hoya finlaysonii 'Naeva' vielä koko komeudessaan. Näitä luikertelevia posliinikukkia on ihan älyttömän vaikea kuvata nätisti. Saati sitten asetella tukeensa jotenkin järkevästi tällaista jäykkävartista piiskaa. Tuo kukintopallero näyttää aika hauskalta keikkuessaan yksinään tuolla lehdettömässä varressa.


Aikaisemmin H. finlaysonii 'Naeva'n taustalla vilahtanut Hoya crassipetiolatakin on saanut toisen kukinnoistaan auki. Se on kukkinut myös ahkerasti läpi kevään. Sen kukat tuottavat ihan järkyttävät määrät tuota tahmeaa mettä, joka sotkee sen lehdet ja kaikki muutkin paikat. Itäikkunalla sekin on tuntunut viihtyvän hyvin, vaikka välillä aamupäivän aurinko saattaa olla hyvinkin paahtava.

Hoya merrillii.

Hoya merrillii pääsi kuistin ikkunalle amppeliin, ja se kiitti kauniisti kukkimalla myös ensimmäistä kertaa. Sillä on hyvin kaunis kukinto, jota en muistanut koskaan kuvata paremmassa valossa. H merrillii on näitä paksulehtisiä ja jäykkävartisia posliinikukkia, jonka olen väkisin kieputtanut amppeliinsa.  

Hoya merrillii.

Ikikukkija Hoya praetorii.

Periksiantamattomuuden perikuva Hoya praetorii jaksaa pistää minulle hanttiin. Se on ihme kasvi, joka haluaa vain kukkia koko ajan. Se ei ole kovin iso, ja haluaisinkin sen kasvavan. Siksi hermostuin sen jatkuvaan kukintaan ja katkoin sen kaksi kukkarankaa, kun se oli taas kerran kukkinut. Se ymmärsi yskän ja teki kaksi lehteä. Mutta entäs sitten? No, sehän alkoi tietysti kasvattaa taas kukintorankaa! Argh!!!!

Hoya multiflora SV406.

Uusimpia tulokkaita posliinikukkieni joukossa ovat maaliskuussa hankkimani Hoya multiflora SV406 ja Hoya decipulae. Molemmissa olivat jo nuput valmiina tullessaan, joten niistä en voi ottaa itselleni kunniaa. Ihme, että nuput eivät pudonneet postin kyydissä. Kummallakin on hienot, hieman erikoisemmat kukat, ja näitä odotan kyllä innolla.

Hoya decipulae.


Tällaiset olivat viimeisimmät posliinikukkien kuulumiset. Olipa kiva välillä kirjoitella niistäkin!


16 kommenttia:

  1. Noita kukintoja kyllä katselisi vaikka tuntitolkulla. Isoposliinikukassa näkyy karvaisuutta. Luulin, että kaikki olisivat jotenkin kostean näköisiä kukkia. Violan ja Naevan kukintojen värit ovat huikean upeat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niiden kanssa kyllä viihtyy hyvin😉Aika monella posliinikukalla on noita hiukan tai vähän enemmänkin "pörröisiä" kukkia. Ne ovat aika hauskoja. Isoposliinikukan kukissakin on tosiaan läheltä katsottuna karvaisuutta. Harmi, etten omista järjestelmäkameraa, sillä saisi niistäkin parempia kuvia!

      Poista
  2. Taitosi ja tietämyksesi huikaiseva, upeat hoyat! Niiden kukat ovat todella kauniit ja lehdessä mielenkiintoista variaatiota. Onpa tuo yksi hoya innokas kukkimaan! Terveisiä Tallinnasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aika noviisi posliinikukkien kanssa todellisiin harrastajiin verrattuna, mutta kiitos kehuistasi😅Poslarit ovat kauniita ja mielenkiintoisia kasveja. Niitä on myös niin monenlaisia, ettei niihin heti kyllästy!
      Kiitos terveisistä! Nauti sinä siellä toisen rakkaan harrastuksesi parissa😊

      Poista
  3. Tosiaan mielenkiinnolla seurailen näitä postauksia posliinikukista. Äitin peruista jäi yksi iso posliinikukka ja se kukki komeasti äitillä mutta minulla se ei ole kukkinut lainkaan. Ehkä olen kastellut sitä liikaa ja pitänyt liian pimeässä. Se varmaan tykkäisi siirrosta tuonne verannalle ? Täytyypä kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, onpa ihanaa omistaa tuollainen peritty vanha kasvi! Ne ovat arvokkaita. Minunkin isoposliinikukkani on vanhaa kantaa. Se on erään yli kahdeksankymppisen asiakkaani kummitädin peruja eli ikää silläkin varmasti on ihan kiitettävästi. Meidän kuisti on melkeinpä etelään ja tuo posliinikukka on amppelissa lähellä ikkunaa ja myös kasvilampuista se saa valoa kesät talvet. Valo tuntuu monella poslarilla olevan se aika ratkaiseva tekijä. Ihan oman kokemukseni mukaan. Kannattaa kokeilla siirtoa, jospa omasikin siitä innostuisi kukkimaan😉

      Poista
  4. On sinulla paljon erilaisia posliinikukkia. Montako niitä kaikkiaan on valikoimassasi?
    Sitten vielä loppuun yksi kysymys lisää, eli onko tuo kymmenennen kuvasi taivuteltu messinkituki ostettu vai ihan itse tehty? Tuo on mainio juuri posliinikukkia ajatellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen mennyt jo aikaa sitten sekaisin laskuissa. Liikutaan kuitenkin varmasti jo lähellä sataa🤔Aina totean, että pitäisi pistää kirjanpito niiden osalta kuntoon, mutta enpä saa aikaiseksi.
      Tuo taivuteltu messinkituki on ihan kaupasta ostettu. Sitä on vain vähän venytetty korkeammaksi ja liitetty liimalevynpalaseen poraamalla levyyn sopivan kokoiset reijät. Varsin toimiva systeemi, koska kukan paino liimalevyn päällä pitää koko rakennelman pystyssä paremmin kuin jos pelkän tuen työntäisi ruukun sisälle multaan.

      Poista
    2. Onpa posliinikukkia ihan huikea määrä.
      Kiitos tiedosta. Tuki näyttää todella toimivalta ja hankin kyllä samanlaisen heti, jos se vain sattuu eteeni tulemaan.

      Poista
  5. On kyllä ihanat posliinikukat. Minä yritän olla kastelematta omaani liikaa, ja annan lehtien melkein riippua ennen kuin annn vettä. Pitääkö kesällä kastelua lisätä. Kasvin juuresta löytyi keltainen lehti , joten näännytänkö jo liikaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesällä kasteluntarve tosiaan yleensä lisääntyy, kun valon ja lämmönkin määrä lisääntyy ja kasvit aloittavat kasvuspurtin. Keltaisia lehtiä omastanikin löytyy silloin tällöin ja se kuuluu ihan asiaan. Paksulehtiset posliinikukat sietävät kyllä kuivuutta paremmin kuin pehmeälehtiset, mutta ei niitäkään kannata ihan näännyttää!

      Poista
  6. On nuo kyllä kauniita kaikin puolin. Paitsi ehkä kasvutavaltaan moni on tosiaan haastava :-D
    Valo toden totta; minun isoposliinikukkani ei kuki nykyään ikinä, kun se on olohuoneen nurkassa, johon valo ei osu. Se voi olla hyväkin, sillä vaikka kukat ovat tavattoman kauniit, saattaisi tuoksu olla minullekin liikaa. Nuorempana ei ollut, mutta iän myötä tuoksuyliherkkyyttä on tullut. Ja kun talo on pieni, ei hajua pääsisi karkuun mihinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo jäykät piiskat ovat joskus aika vastahakoisia kieputettavia😅
      Valo on kyllä aika tärkeä elementti kukinnan kannalta. Minäkin olen kovin onnellinen, ettei isoposlarini ole täynnä kukkia. Se saisi varmasti siinä tapauksessa muuttaa ulos!

      Poista
  7. Viherpeukalo, se sinä olet :) Hienoa kukintaa! Anteeksi kun jäi vastaamatta laittamaasi -koska kukkii- haasteeseen. Paljon ei olisi ollutkaan mitä arvailla, lähinnä narsisseja ja muutama krookus. Meni niin aika jotenkin ja siivoiltiin pihaa ja nyt tehty kaikenlaista, aina kun mies on kotosalla. Eläkeläisillä on niin kiire :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Maatuska! Ei haittaa vastaamattomuus, huoli pois😄Jokaisella on omat juttunsa elämässä, eikä aina jaksa tai ehdi!

      Poista
  8. Oma isoposliinikukkani on samaa sukua ainakin "tuoksusta" päätellen. Se kukkii parhaillaan, mutta onneksi olen enimmäkseen poissa ja minulle jää kuihtuneiden kukkien poiminta lattialta ja ikkunalaudalta ja sen tahmean aineen, meden, siivoaminen.
    Mutta kun katselen sinun monipuolista valikoimaasi, voisin hankkia lisääkin posliinikukkia.

    VastaaPoista

Kiitos vierailustasi blogissani. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!