Vähän sisältä, vähän ulkoa

Olen kantanut sisältä paljon esikasvatettuja kasveja kasvihuoneeseen ja siellä alkaa olla jo tungosta. Koska kasvihuoneessa ei ole lämmitystä, on kaikki pikkutaimet yritettävä tunkea harsojen tai muovikasvihuoneiden sisään aina yöksi. Iltaisin ja aamuisin on käytävä aina kasvihuoneella. Iltaisin suojaamassa, aamuisin poistamassa suojaukset ja avaamassa ovea. Ihan hullun hommaa, jos tätä oikein järjellä alkaisi ajatella. Ei ehkä kannata. Kasvien edestakaisin raahaamiseen en kyllä ryhdy. Ne jotka on kasvihuoneeseen kerran viety, saavat siellä sitten pärjätä. Ainoat mitä olen nostanut yöksi sisälle ovat ulkorappusilla olevat orvokki- ja perunanarsissiruukut. Myös ihana keltainen hyasinttini on päässyt yöksi sisälle ulkopöydältä. Tete-narsissit ovat saaneet palella ulkona.

Kurkistetaanpa sitten ensin vielä toistaiseksi sisällä olevien kasvattien kuulumiset. 

Pussidaaliat ovat kaikki lähteneet sisällä kasvuun. Vasemmalla 'Rhubarb and Custard', keskellä 'Skyfall' ja oikealla 'Totally Tangerine'. Tämä pussihomma on varsin kätevä tapa aloittaa daalioiden esikasvatus. Kun juurakoita ei upota kokonaan multaan, on kasvuunlähdön seuraaminen helpompaa ja mahdolliset äkämäiset juurakot jäävät helpommin kiinni jo tässä vaiheessa. Pussit mahtuvat myös pienempään tilaan kuin ruukut ja niistä näkee myös juurien kasvun ja mullan kosteustilanteen hienosti. Itse pidän mullan mieluummin aika kuivana ja kastelen sitä hyvin maltilla, juurakoita varoen. Kasvun lähdettyä vauhtiin vettäkin voi antaa hiukan enemmän, mutta kuitenkin muistaen, että muovipussissa kosteus myös säilyy hyvin. 

Sisällä venähtäneet runkotomaatti 'Sungold'it ovat olleet kasvihuoneessa jo muutaman yön. Saa nähdä tuleeko niistä mitään, kun olivat niin onnettoman laihoja ruipeloita. Mutta niin ne ovat olleet joka kevät ja kuitenkin ovat lopulta kasvaneet ihan tomaatin näköisiksi. Ruukkutomaatit 'Venus' (4kpl) ja 'Vilma' (1kpl) ovat vielä sisäkasvatuksessa. Ne kasvavatkin aina maltillisemmin kuin runkotomaatit. Viidestä kasvihuonekurkun 'Picolino' siemenestä sain kaksi tainta. Ajattelin kasvattaa niitä ihan ikkunakurkkuina sisällä, mutta minnehän ikkunalle minä muka meinaan ne mahduttaa?! Ja voin kuvitella ripsiäisten riemua tällaisten makupalojen läsnäolosta...

Kellarissa talvehtineet keijunlilja ja tarhakriinumit ovat kasvaneet kohisten. Viime kesänä muurahaiset valloittivat keijunliljan ruukun kasvihuoneessa ja minun oli pakko tyhjentää koko ruukku kesken kaiken. Muurahaisia oli niin paljon, että jouduin vesiletkulla huuhdella koko kasvin kovalla paineella, eikä sitä voinut mitenkään pelastaa. Otin keijunliljan mukulat talteen, ja ihmeesti ne ovat jaksaneet lähteä tänä vuonna kasvuun. Nyt se vaatii jo tukikeppejä, etteivät varret katkeile. Mietin kovasti jätänkö sen nyt sisäkasviksi.

Ulkona puutarhassa ei edelleenkään ole mitään kukkatulvaa näkyvissä, mutta jonkinlaista pientä heräämistä nyt kuitenkin. Yläkuvassa pihamme isoin lämpäre krookuksia, 'Pickwick' ja 'Yellow Mammoth'. Vieressä on myyränkoloja eli osa on päätynyt todennäköisesti jonnekin jyrsijöiden sipulibileisiin.

Toisessa penkissä kultasahrami 'Gypsy Girl' kukkii yhdellä tupsulla ja hyvin hailakoin värein. Tämä oli  Hiidenkiven Minnan alulle laittaman Koska kukkii -haasteen osallistuja. Arvelin sen kukkivan tänä keväänä 10.4. Pieleen meni kolmella päivällä, mutta aika lähelle kumminkin. 

Kevätkaihonkukan arvelin aukaisevan ensimmäisen kukkansa 20.4. Se ottikin varaslähdön ja aukaisi muutaman kukan jo 14.4.

Posliinihyasintin arvelin kukkivan jo 10.4. Pieleen meni sekin. Niillä on vielä mietintämyssyt päässä kukkimisen suhteen. Rönsyleinikki sen sijaan puskee jo innolla viheliäisiä kasvustojaan.

Nämä lienevät vaaleanpunaisen kevättähden nuppuja.

Olen ihmetellyt vanhassa kasvimaassa vauvalan vieressä tapahtunutta kummallista juttua. Istutin viime syksynä tuon oikeassa reunassa näkyvän merkkikepin takapuolelle vauvalan salaojaputkien viereen keisarinpikarililjoja. Siellä ei näy mitään, mutta kepin tältä puolen niitä nousee.  Juuri tässä niiden kasvukohdassa oli koloja ja loukutin siinä syksyllä myyriä. En tiedä ovatko mokomat näitä sipuleita siirrelleet vai mitä on tapahtunut, mutta vallan mystinen tapaus tämä on. Tuskin sipulit ihan itsekseenkään ovat liikkuneet. Keisarinpikarililjojen voimakkaan hajun on sanottu pitävän myyrät loitolla, mutta olen ennenkin huomannut, ettei se niitä pelota. Mutta onneksi sipulit eivät taida niille syötäväksi kelvata. 

Tulppaanit osaavat olla aika dramaattisia noustessaan mullasta. Toiset ovat salaperäisesti kietoutuneet raidalliseen viittaansa ja toiset tulevat esiin maailmaa syleillen, viirullinen huivi hulmuten.

Talon takana olevasta kukkapenkistä nousevat imikät jo terhakkaina. Hankin niitä lisää viime vuonna Tommolan tilalta. Kaikkein kauneimpana loisti kaitaimikkä (Pulmonaria angustifolia 'Blue Ensign'). Sen lehdet näyttivät todella kauniilta aamuauringossa. Oikein hämmästelin kuinka upean kasvin olin hankkinutkaan.

Tommolasta lähti mukaan myös tämä keltainen kylmänkukka (Pulsatilla flavescens). Talvi oli näköjään pienelle taimelle aikamoinen koettelemus, mutta yksi karvainen nuppu maasta nousee. Mitään muuta ei näy. Saa nähdä kuinka tämän pienen urhoollisen käy. Toivoisin niin kovin sen selviävän. Vieressä kasvanut karvasilkkiyrtti ei talvesta selvinnyt, vaikka se pääsi sorapetiin kohopenkkiin. Vieläpä suojasinkin sen talveksi, mutta mikään ei auttanut.

Tähkäruusujuuri (Rhodiola semenowii) on myös takapihan kukkapenkin uusia asukkeja. Sekin on aikas nätti maasta ponnistaessaan. Vieläpä melkein minun lempiväreissäni!