Versoja lautaselle

Vihdoinkin versot ovat kasvaneet tarpeeksi isoiksi, että olen päässyt niitä kunnolla hyödyntämään. Tosin auringonkukan ja lupiinin versot olen napsinut parempiin suihin jo ennen kuin ne ovat ehtineet edes kunnolla tiputtaa siemenensä versojensa päistä.

Korianteri ei halua sitten millään luopua siemenistään. Korianteri taitaa maustekasvina jakaa ihmiset hyvin voimakkaasti. Toiset rakastavat, toiset eivät voi sietää. Korianteria itse voin kyllä syödä ruuassa, mutta ihan pelkältään makusteltuna se maistuu liikaa saippualle. Tämän sanotaan johtuvan jonkinlaisesta geenimuunnoksesta näillä ihmisillä. Korianteria käytetään paljon aasialaisissa ruuissa, esimerkiksi curryssa.

Kyssäkaali eli kaalirapi.

Mizuna eli japaninkaali.

Harrastan tosi paljon itsetehtyjä smoothieita. Ne ovat töissäkin käteviä, koska ne ovat nopeita lorauttaa kurkusta alas, jos ei ole aikaa syödä kunnolla. Niillä jaksaa pari tuntia eteenpäin, kunnes ehtii lämmitellä kunnon ruokaa. Tänään tein tällaisen vihersmoothien. Pohjana käytin rasvatonta luonnonjogurttia, jota meillä on aina jääkaapissa. Lisäsin jogurttiin banaania, pähkinöitä, kauraryynejä ja versoja mizunasta, kyssäkaalista ja pak-choista. Mitään makeutusta en tarvitse, banaani riittää. Koko komeuden surautan tasaiseksi sauvasekoittimella, kun tehosekoitinta en omista.

Toissapäivänä tein munakkaan, joka on kätevä ruoka, jos jääkaapissa on vain kaiken maailman jämiä jäljellä. Munakkaaseen on helppo heitellä esimerkiksi kuivahtaneet juustopalat, pehmenneet tomaatit ja paprikat. Munakkaani sai päälleen auringonkukan ja lupiinin versoja. Kaivoin munakkaaseen pakastimesta itse kasvatettua purjoa ja persiljaa sekä herne-maissi-paprikaa. Vielä vähän juustoa, broilerinpaloja, Provence-yrttimaustetta ja suolaa. Nam!

Lupiini.