Pientä edistymistä

Sateet onneksi vihdoin taukosivat ja sitten mentiin suoraan toiseen ääripäähän. Lämpöä on tarjoiltu oikein olan takaa. Ei saisi valittaa, mutta valitan silti: on ihan liian kuumaa meikäläiselle! Tämä on aina sellainen kaksipiippuinen juttu, kun kasveille tietysti toivoisi aurinkoa ja lämpöä sen jäätävän tuulen ja sateen sijaan, mitä kesäkuussa saimme ihan liiankin kanssa.

Kaulusdaalia 'Bumble Rumble'.

Tänään innostuin tutkimaan toukokuun puolessa välissä maahan istuttamiani daalian juurakoita, joiden kasvu on ollut todella kituliasta. Kaivoin muutaman pienemmän ihan ylös asti, ja pahimmat pelkoni osoittautuivat todeksi. Osalta oli juurakot pehmenneet ihan mössöksi. Mikä ei tietysti ole mikään ihme, kun ottaa huomioon kesäkuun vesisateet yhdistettynä viileisiin lämpötiloihin. 

Yllä olevassa kuvassa on ensimmäinen daalian kukka tälle kesälle. Sisällä esikasvattamani hollannin tulokas on kasvanut huonosti ja näyttää edelleen todella kamalalta. En edes kehdannut kuvata sen lehtiä. Se on erotettu muista, kuin en tiedä onko sillä joku tauti vai onko syy vain kasvuolosuhteissa. Kukan se sentään sai auki, että näin sen ainakin olevan oikeaa lajiketta eli kaulusdaalia 'Bumble Rumble'.

Tiibetinkoirankieli 'Mystery Rose' on tämän kesän uusi kesäkukkatuttavuus.

Kesäkukkien kukinta laahaa kyllä edelleen kuin jollain hidastusvaihteella eteenpäin. Leijonankidoissa on muutama kukka auki, tsinnoissa samoin. Daalioissakin on jo sentään nuppuja näkyvissä. Ihan melkein naurattaisi tämä tilanne, jos en olisi tehnyt niiden kanssa niin paljon töitä! No, ehkä saan nauttia sitten pitkälle syksyyn jatkuvasta kauniista kukinnasta.

Siemenpankista nousee aina valtavasti pioniunikoita pitkin pihaa. Nyt sieltä ilmestyi tällainen aivan huikean värinen yksilö. Normaalisti siemenpankki tuottaa paljon tummaa violettia, lilaa ja vaaleanpunaista. 

Sitten perennoiden pariin. Tämä loistokurjenmiekka 'Gull's Wing' on pantannut kukintaansa jo viisi vuotta. Tosin olen kerran siirtänytkin sen. Silläkin voi olla oma vaikutuksensa kukinnan viivästymiseen. Pehmeän kermanvalkoisesta nupusta kuoriutui puhtaanvalkoinen kaunotar. Se kukki tietysti ostaessa, mutta sen jälkeen en ole kukkia ennen tätä nähnyt. Tänä kesänä on satanut myös paljon. Sekin voi olla yksi vaikuttava tekijä siihen, että se viimein jaksoi kukkia.

'Gull's Wing'

Heti ensimmäisen lämpöisen päivän aikana puutarhassa alkoi selvästi tapahtua. Moni perenna tuntui vain odotelleen mukavampia säitä avatakseen nuppunsa.

Kultahelokki loistaa kilpaa auringon kanssa. Sillä on myös upean punaiset nuput.

Pallomatara on kiva ja kiitollinen kukkapenkin reunuskasvi.

Kesäesikko 'Keilour' on jotenkin hassu, mutta ihana pitkine kukkavarsineen.

Jalokallioinen on hyvinkin ansainnut lempinimensä "hienon naisen silmäripsi". Nuo nuput ovat ihan uskomattoman suloisia. Tämän pinkimpi versio ei tahdo meillä oikein viihtyä.

Mysteeripioni (ehkä 'Nippon Beauty') on antanut kyllä ihan kaikkensa. Sen upea väri muuntuu valaistuksen mukaan. Yläpuolella iltakuvassa lumikärhön kanssa sen väri on tummempi. Alapuolen kuvassa päivänvalossa se on huomattavasti vaaleampi. Kumpikaan kuva ei toista oikeaa värisävyä. Tuoksuttelin sitä, ja toden totta siinä on hieman lakritsainen tuoksu. Terveisiä vaan Saaripalsta -blogin Sailalle, joka kehotti näihin nuuskutteluhommiin! 

Mysteeripioni, joka on ehkä 'Nippon Beauty'.

Liljapuolella on ollut vielä kovin hiljaista. Tai siis ovathan varjo- ja marhanliljat tietysti kukkineet jo pitkään. Mutta tarhasarjaliljat vasta aloittelevat. Oikeastaan on todella mukavaa, kun ne näin lomittavat kukintaansa, niin siitä saa nauttia pitkin kesää.

 'Curitiba'.

Ensimmäisenä nuppunsa aukaisi kaksivärinen 'Curitiba'. Perässä seurasivat 'Lollipop' ja 'Tangerine Joy'. 'Lollipop'illa on tällaista outoa juttua kukissaan: terälehtiä on 7-8 kappaletta normaalin kuuden sijaan. Se saa kukat näyttämään jotenkin kummallisilta. Viime kesänä liljoilla oli havaittavissa samaa "ongelmaa". Ja niin oli myös osalla päivänliljoista.

'Lollipop'.

'Tangerine Joy' on auringossa aikamoinen väri-ilotulitus.

Pantterililja.

Viime kesänä Vakka-Taimesta löytämäni pantterililja teki kaksi kukkaa, joista olen kovin onnellinen. Minulla on sydämessä joku erityinen, pehmeä paikka näille oransseille liljoille.

Pellavalilja.

Entäs sitten pellavalilja? Se ei taida enää mennä ihan siihen oranssikategoriaan, mutta sen kirkuvan punainen väri jättää kyllä ihan sanattomaksi. Tätä kasvatan melkein joka vuosi siemenistä lisää pitääkseni sen hengissä. Nytkin kukki vain tämä yksi korkea varsi ja toinen huomattavasti matalampi. Tämä tuntuu olevan jotenkin herkkähipiäinen hienohelma, jonka lähellä täytyy hipsiä varovasti varpaisillaan. Tai sitten en ole vain löytänyt sille oikeaa kasvupaikkaa meidän pihasta.

Huonekasvitkin ovat päässeet terassille ulkoilemaan. Kaikki kolme kliiviaa kukkivat samaan aikaan. Myös papinkaurat tuntuvat nauttivan ulkoilusta. Tosin näillä keleillä täytyy huolehtia, ettei aurinko pääse niitä ihan käristämään hengiltä. Terassilla omenapuun varjossa on mukava hengailla!