Edelleen sadetta

Sadetta on saatu kesäkuussa yllin kyllin ja vähän vielä sen päällekin. Nurmikolla kävellessä jalkojen alla vain litisee ja lotisee. Eipä ole liiemmin tarvinnut kastella puutarhassa mitään. Isokukkaisille pioneille ja idänunikoille sade on ollut melko kohtalokasta. Ja muutenkin suurin osa kasveista on hieman nuupollaan jatkuvasta sateesta. No, onneksi loppuviikkoon on ennustettu edes hieman kuivempaa keliä. 

Pioni 'Sunny Girl'.

Pioni 'Coral Sunset' ei ole nuppuisia kukkiaan päässyt aukaisemaan jatkuvassa
sateessa. Jättikukkaisesta 'Red Charm'ista olen joka päivä käynyt ravistelemassa vedet 
kukista pois. 

Idänunikot ovat kärsineet pionejakin enemmän sateesta. Valkoinen 'Royal Wedding' on 
maannut koko kukintansa ajan maata pitkin.

Onneksi juhannusruusu ehti kukkaan jo hieman ennen juhannusta, sillä nyt senkin kukat
makaavat varsin rennosti maassa sateen painamina.

Ihan kaikkia puutarhan asukkeja ei sade onneksi saa nujerrettua. Tammen alla sormivaleangervo on kasvattanut valtavat lehdet. Myös kotkansiipisaniaiset niiden takana ovat isoja. Niitä karsin kovalla kädellä kesän alussa, kun ne olivat levinneet jo liiankin paljon. Hopeatäpläpeippi tuo kivasti valoa varjoisaan penkin kohtaan. Se oli keväällä jotenkin kovin kuivan ja kärsineen oloinen, mutta ilmeisesti sateet ovat tehneet sille hyvää. Yksi tammen taimikin on näköjään jäänyt kitekemättä peipin keskeltä. Pikkutammia tässä penkissä riittää!

Myöskään ruskoliljat eivät ole olleet sateista moksiskaan. Vanhat 'Marhan' -marhanliljat kurottelevat niiden takana korkeuksiin, eivätkä nekään kaipaa tukemista. Tänään aukesi muuten ensimmäinen marhanliljan nuppu. 'Orange Marmalade'ssa oli yksi minikoinen kukka.

Marhanlilja 'Orange Marmalade'.

Marhanliljoissa on tänä vuonna aika runsaasti ruskistumista lehdissä. Keväthallat tekivät meilläkin moniin marhoihin vaurioita, jotka edesauttavat harmaahomeen iskemistä kesällä. Epäilen tämän siis olevan harmaahometta. Liljakukko tekee erilaista vauriota, vaikka niitäkin on tänä vuonna muutamia näkynyt.

Sormustinkukka.

Pitkin pihaa löytyy kaikenlaisia pieniä ilon aiheita, joita on aina ihan pakko jäädä ihailemaan. Sormustinkukan kauniit nuput, paratiisililjan suloiset kellot ja saksankurjenmiekkojen ylväät kukinnot.

Paratiisililja.

Tavallinen saksankurjenmiekka.

Nimetön saksankurjenmiekka. Tämän aukeamista odotan mielenkiinnolla. Minulla on monia 
iiriksiä tullut väärällä nimellä. Katsotaan aukeaako tästä johonkin nimeen sopiva yksilö.
Taustalla näkyvät vaaleankeltaiset iirikset ovat kukkineet ihan hurjasti.

Tänään sain vihdoin siivottua vähän kasvihuonettakin. Se on ollut kuin pommin jäljiltä, kun olen ahkerasti siellä multaa pyöritellyt. Kuvassa näkyy minun työpöytäni, jonka mies rakensi minulle vuonna 2016 pergolan jämälaudoista ja -pilareista. Vanha tiskipöytä meidän kellarista pääsi siihen kanneksi. Olen ollut todella tyytyväinen pöytääni. Ennen kuin sain kasvihuoneen, pöytä oli minulla ulkona omenapuun alla. Nyt voin sateellakin tehdä ruukutushommia.

Kasvihuone on minulle ensisijaisesti työtila, kuten kuvasta näkyy. Tomaatit on kyörätty ulos palelemaan pois emännän tieltä. Kasvihuoneessa minulla on tällä hetkellä siemenkasvatuksia ja joitain herkempiä kasveja sekä kesäkukkia (suurin osa niistäkin on jo ulkona). Keväällä kasvihuoneessa on tietysti enemmänkin kasveja.

Tällaiset olivat tämän sadepäivän puuhastelut. Onneksi ei tänään sentään ihan koko päivää satanut. Sain myös vähän kitkettyä rikkaruohoja ja siirrettyä muutaman perennan. Aina sitä saa jotain aikaiseksi!