Pihapuuhastelua

Tämä päivä oli vaihtelevan aurinkoinen, ja tuulesta huolimatta ulkona oli ihan mukava puuhastella kaikenlaista työpäivän jälkeenkin. Lumet ovat käytännöllisesti katsottuna sulaneet pihasta, vain ihan muutama pieni läiskä on jäljellä. Maa on silti vielä jäässä. Pinta on kyllä sulanut ja se muuttuu jalan alla ihanaksi multalöllöksi. Siksi yritänkin välttää turhaa nurmikolla tallustelua. Mutta täytyyhän sitä joka päivä käydä kierros tekemässä.

Ensimmäinen multakuorma käytiin hakemassa jo viikolla ja talon edessä onkin mukava säkkivuori. Kolmekymmentä säkkiä kerralla on ihan normisatsi, joka ei pitkäksi aikaa riitä. Olemme todenneet helpoimmaksi tavaksi hakea aina peräkärryllinen säkkejä kerralla. Lavallista en halua pihaan seisomaan, suursäkki on hankala ja irtomultakasa ei houkuttele. Meillä multaa saa onneksi ihan läheltä, joten tämä on ihan näppärä tapa toimia.

En ole oikeastaan vielä koskenut kukkapenkkeihin. Talon edustan kukkapenkkiä tänään hieman sormin haravoin ja poistin kuivia korsia, kun penkkiin nousee jo tulppaaneja kovaa vauhtia. Talon edustan kukkapenkki sulaa talon suojissa aina nopeasti, vaikka siihen putoaa katoltakin lumet. 

Tulppaanien välissä kasvaa koristekastikka 'Overdam', joka oli talven aikana liiskaantunut lumen alla ihan maata pitkin. Leikkasin sen tarkistettuani ensin heinäkirjastani, että sen voi leikata alas. Ohje oli, että keväällä se kannattaa leikata jo maaliskuulla ennen kasvuunlähtöä. Nyt tyveltä pilkistelikin jo uutta kasvua. Taaempana on koristekastikka 'Avalanche'. Sillä on kelta-vihreät lehdet. 'Overdam'illa on valko-vihreät lehdet. Kivoja molemmat. Eivät siemennä, eivätkä leviä holtittomasti. Ja ovat helppoja jakaa. Lapiolla vaan juuripaakusta pala irti ja uuteen paikkaan.

Toivon todella, ettei joku rusakonroikale käy näitä tulppaanejani syömässä. Viime syksynä laitoin pitkästä aikaa todella paljon uusia tulppaaneja. Monena vuonna myyrät söivät niitä niin paljon, että kyllästyin. Tähän etukukkapenkkiin myyrät eivät ole vielä ainakaan aikaisemmin eksyneet.

Talvikylvölaatikoissakin alkaa jo tapahtua. Pak-choi, rucola ja varsiparsakaali eli rapini ovat itäneet. Laatikkoni ovat tällä hetkellä kasvihuoneen seinustalla puolivarjossa. Näinä aurinkoisina päivinä täytyy olla tarkkana, ettei lämpö laatikoissa pääse nousemaan liian korkeaksi ja kylvökset kuivumaan.

Ilman ollessa varsin sopiva ulkoiluun, mieheni keksi, että nyt olisi hyvä päivä pestä terassi. Siispä tuumasta toimeen ja painepesuri esille. Vähän täytyi kyllä harjaakin laudoitukselle näyttää, että sai sen puhtaaksi. Huomenna ehkä sitten näkee lopputuloksen vasta kunnolla. 

Meidän terassipöytä ja nuo kaksi vanhaa puutarhatuolia viettävät talven tuossa katoksessa, kun niitä ei saa mahtumaan mihinkään varastoon talven ajaksi. Taittuvat tuolit raahaamme kellariin, ja se onkin aina yhtä ärsyttävä homma kapeissa portaissa. Verhoja en sentään vielä viritellyt katokseen, kun pessimistinä kuvittelen luntakin ehkä vielä jossain kohtaa satavan. Mutta kyllä se kesä sieltä vaan vääjäämättä on tulossa, kun ensi yönä siirrytään jo kesäaikaankin!