Lokakuun pihapuuhia

Puutarha alkaa pikku hiljaa olla valmis vastaanottamaan tulevaa talvea. Melkein kaikki omenat ovat pudonneet puista. Talviomena 'Åkerö'ssä killuu vielä muutama omena oksilla, mutta sekin on ihmeellisesti pudotellut tänä vuonna todella aikaisin omenansa, ja niissä on ollut ruskeat siemenet jo pitkän aikaa. Yleensä niitä on kerätty myöhään syksyllä suoraan puusta, ja niissä on ollut vielä kypsymättömät vaaleat siemenet. 

Vesitynnyrit on tyhjennetty, kesäkukkapurkit samoin. Taimilaatikot, ruukut, kastelukannut ja kaikki muu kesärekvisiitta on mahdutettava jonnekin talteen talven ajaksi. Valkosipulit ja muutama vanha tulppaanin sipuli täytyy vielä kätkeä maan poveen. Tammen lehtiä on myös jossain kohtaa varmasti haravoitava tai pilkottava ruohonleikkurilla pieneksi nurmikon pintaan.

Tänään verkotimme miehen kanssa pupujen suosikit pihassamme eli nuorimmat omenapuumme ja kiinanlaikkuköynnöksen. Keskenkasvuinen kirsikkapuumme on ollut verkotettuna koko kesän. Vadelmat ovat olleet viime vuosina myös pupujen suosiossa, mutta niiden suojaaminen on ihan toivotonta.

Verkkojen kanssa pelaaminen on raivostuttavaa puuhaa. Siinä repii yleensä kätensä verille, oli hanskat kädessä tai ei, ja verkko kieppuu ja takertuu kaikkialle muualle kuin sinne minne pitäisi. Varsinkin noiden kukkamaassa kasvavien puiden verkottaminen on aika työlästä.

Kiinanlaikkuköynnökset pergolassa. Päädyissä kasvaa myös villiviiniä.
Verkotuksesta ei kannata antaa tyylipisteitä😅

Kesäomenat 'Pirja' ja 'Huvitus' saivat myös verkot.

Pihassa ei enää kovin montaa kukkivaa kasvia näy. Siksi tarhamyrkkylilja 'Waterlily' pistääkin silmään aika lailla kirkkaalla värityksellään. Ja kaunis se on, vaikka onkin vallan rento kaveri. Viikko sitten se oli vielä tukevasti pystyssä, mutta tänään retkotettiinkin sitten jo maata pitkin, kun kolmaskin kukka oli noussut pintaan.

Vihonviimeiset purjotkin sain lopulta nostettua. Niitä tulikin lavasta yllättävän paljon, kun olin laittanut ne keväällä melko tiheästi. Ne kun ovat aluksi niin onnettoman kokoisia ruohonkaltaisia ruipeloita, ettei ikinä uskoisi niistä mitään kasvavan. Monenkokoista purjoa sieltä lavasta vielä löytyi!

Viimeisenä kesäkukkana sinnitteli siemenkasvattini härmesalvia 'Fairy Queen', jolla kestikin kasvaa kukkivaksi melko kauan. Mutta sen jälkeen se onkin sitten kukkinut uskollisesti tähän asti ja kestänyt myös ensimmäiset pakkasyöt hienosti. Mutta tänään oli senkin aika siirtyä "talviteloille".

Ja jotta lokakuu ei nyt ihan alkaisi masentaa, laitan tähän loppuun kuvan naapurin pihlajasta, joka hehkui upeasti aamuauringossa.