Loiskuvaa lankalauantaita

Ihanaa, vihdoinkin sadetta! Se on tähän hetkeen todella odotettu vieras. Puutarha on tuntunut jo aika kuivalta, vaikka kevätkosteutta pitäisi tähän aikaan maassa olla vielä runsaasti. Tuuli ja aurinko ovat kuitenkin kuivattaneet ainakin pintamaat melko tehokkaasti. 

Vanhat darwintulppaanit nousevat uskollisesti joka kevät uudestaan.
Mielestäni nämä ovat 'Apricot Impression'eita, vaikka välillä olen niitä myös
'Pink Impression'eiksi tituleerannut. Molempia on ollut, siksi en ole varma.

Sateen hieman tauotessa uskaltauduin ulos ihmettelemään nopeasti lisääntynyttä vihreyttä. Etukukkapenkin tulppaaneissa on jo isot nuput näkyvissä. Vanhat laukat puskevat tulppaanien alta väkisin läpi. En muista viime vuonna tuossa kohtaa noin montaa laukkaa olleen, mutta ehkä ne ovat salaa mullan alla lisääntyneet. Tulipa nyt vahingossa sitten tehtyä tällainen kerrosistutus, kun laitoin tuohon uusia tulppaaninsipuleita. Saa nähdä kuinka tulppikset laukoille pärjäävät!

Laukat ja tulppaanit kilpasilla.

Puutarhurin paras ystävä vuohenputkikin on herännyt innolla kevääseen.

Pisimmälle on ehtinyt raitatulppaani (Tulipa greigii) 'Winnipeg'. Sen pitäisi kasvattaa yhdestä
sipulista 3-5 kukkaa. Jään mielenkiinnolla odottamaan. Nuo raitaiset lehdet ovat hauskat!

Takapihalla keisarinpikarililjaviidakko alkaa puskea vauhdilla pintaan. Ne nousevat hassusti reunoilta ensin, kun niillä on tuossa melkoinen kohopenkki. Kovasti on taas keltaista tulossa. Ja minä kun niin haluaisin oranssia enemmän. Toivottavasti niitä on monta vielä mullan alla. Nuo kaikki tikut ja tuet liljojen ympärillä ovat odottamassa hallaöitä, jolloin joudun koko komppanian harsottamaan. Joka kevät niin on käynyt, enkä usko siltä säästyväni tänäkään vuonna. Pessimisti ei pety! Taustan verkkohäkkyrässä on tulppaaneja. Niistä sitten enemmän, kunhan kukkivat.

 

Lisää verkkohäkkyröitä. Tämä verkotus onkin ollut oiva tapa pitää kevätkukkijat nälkäisten kulkijoiden ulottumattomissa, vaikka eiväthän nämä mikään ilo silmälle ole. Erityisen iloinen olen noiden 'Sunlover' -tulppaanien selviäminen tuolla vihreän saavin sisällä. Laitoin pohjattoman saavin suojaamaan sipuleita myyriltä. Saavi jäi vähän turhan ylös, ja keväällä kävikin juuri niin kuin olin pelännyt. Siihen muodostui melkoinen vesipesä. Mutta onneksi sipulit siitä näköjään selvisivät. 

Puutarhurin sairastaessa kukkapenkkien siivous on edelleen vaiheessa. En halunnut niitä liian aikaisin lähteä ronkkimaan, ja sitten siinä käy tietysti näin. Mutta eipä hätää. Luulenpa, etten niille ihan kauheasti teekään. Rapsuttelen noita tiiviimpiä "mattoja" auki ja poistan vain sen mikä on ihan pakollista. Heittelen kanankakkaa ja uutta multaa ja kompostia. Siis sitten, kun oikeasti olen terveempi. Vieläkään ei ole ihan voittajafiilis. Vaikka kuume onneksi hellitti, kova yskä ja räkätauti ovat edelleen voimissaan. Ja veto on todellakin ihan pois!

Kiinni jäitte!

Meillä on paljon marhanliljoja, jotka ovat minulle yksi lempikasveistani puutarhassa. Ne nousevat todella aikaisin ja altistavat nekin usein itsensä keväthalloille. Ne eivät onneksi ole ihan niin herkkähipiäisiä kuin nuo keisarinpikarililjat. Monena keväänä olen ihmetellyt kuitenkin yhtä asiaa: mikä käy syömässä reikiä pikkuruisiin marhanliljoihin? Olen syynännyt niitä päivittäin liljakukkojen varalta, mutta niitä pirulaisia ei ole vuosikausiin meillä näkynyt ihan muutamaa lukuunottamatta. Mutta olipahan sateesta tänään sekin hyöty, että sain syyllisen selville. Kaksi minikokoista mustaa etanaa rouskutteli liljaa röyhkeästi silmieni alla. Voin kertoa, että eivät rouskuttele enää! 

En tiedä jaksanko tästä nyt sen isompaa pulttia ottaa ja lähteä aina sateella etanametsälle. Ainakaan aikaisempina vuosina tämä kevään rouskuttelu ei ole vaikuttanut liljoihin mitenkään huolestuttavalla tavalla. 

Vanha alkuperäinen marhanlilja (L. martagon x L. hansonii) on kasvattanut jo niin tiheän kasvuston, että sitä pitäisi alkaa kaivaa ylös ja jakaa. Tämä on meidän puutarhan upeimpia ilmestyksiä, kun sopiva kesä sattuu eteen. Ja varmasti, jos vain yksi kasvi pitäisi puutarhasta valita, se olisi minulla tämä. Toivottavasti voin kesällä postailla kauniita kukintakuvia!

Alakuvassa on talon takaa iloisia uutisia: jaoin toissakesänä marhanliljat 'Fairy Morning' ja 'Golden Morning', ja kumpikin jurotti viime kesän, kuten marhanliljoilla on tapana tehdä. Nyt näyttää hyvältä!

Laitetaanpa lopuksi vielä pieni vaaleanpunainen yllätys. Kukkapenkistä löytyi tällainen pörröinen kaveri. Lappu vieressä sanoo sen olevan toukoheidinkukka, jollaisen kyllä hankin viime kesänä. Lähteekö se näin söpönä kasvamaan keväällä?!