10 heinäkuuta 2026

Lisää kukkivia liljoja ja uusia hankintoja



Kyllä se vaan on pitänyt ne terälehtensä aikas suorina tämä viime kevään hankintani. Uskaltanen julistaa sen marhanlilja 'Pink Morning'iksi. Se on todella kaunis väritykseltään. Viidestä sipulista vain yksi kukki, joten jännitettävää vielä jäi vähän ensi kesäänkin. Ihana saada tätä kaunokaista lisää, kun vanhat sipulit tuntuvat taantuvan kuivaan talonedustan kukkapenkkiin. Jospa saisin aikaiseksi kaivaa ne ylös ja siirtää parempaan paikkaan.


Marhanlilja 'Marhan'it ovat sateissa hieman kallistuneet, mutta pystyssä ovat silti pysyneet. Tänä vuonna niiden kukinta oli ihan maagisen kaunis. Onneksi, sillä moni muu marhanlilja ei edes viitsinyt kukkia ollenkaan.



Valkoiset varjoliljatkin ovat kukkineet pitkää ja todella runsaasti. Ne ovat jotenkin aseistariisuvan viattoman näköisiä. Varsinkin räiskyvänpunaisen palavanrakkauden rinnalla. 


Ehdin jo pelätä täpläliljan (Lilium hansonii) ihan kokonaan jättävän tämän kesän kukinnat väliin, mutta onneksi sieltä sentään muutama matala varsi nousi tekemään parit kukat.


Lilium hansonii eli täplälilja.


Tämän liljan kanssa ollaan hyvin voimallisesti minun mukavuusalueellani. Huikaisevan oranssi Lilium tsingtauense on selvinnyt meillä talvista hyvin ja kukkii jo kolmella varrella. Muutamissa lehdissä on kummallista käpristelyä, joka hieman huolestuttaa. Muistaakseni nämä eivät edes nousseet niin kovin aikaisin, että keväthallat olisivat puraisseet. Tai sitten vain muistan väärin. Tämän liljan perimää on varsin huomattavasti marhanlilja 'Orange Marmalade'lla.

Lilium tsingtauense.



Ensimmäiset värililjat alkavat kukkia, kun marhanliljat lopettelevat. Pergolan jalan juurella ovat kohta jo kymmenen vuotta kukkineet nämä matalat aasianlilja 'Tangerine Joy't. Ne jaksavat ilahduttaa vuodesta toiseen, enkä varmaan koskaan kyllästy niiden värikkäisiin kukkiin. Tosin kamera vääntää niiden väriä jotenkin hassun pinkiksi, vaikka nuo terälehtien reunat ovat ihan punaisen punaiset. Myös toinen matala aasialainen 'Curitiba' kuuluu näihin ensimmäisiin kukkijoihin.

'Curitiba'.


LA-hybridililja 'Apricot Fudge' on hyvin kiinnostava. Se on ollut minulla monta vuotta, enkä vieläkään oikein tiedä pidänkö siitä vai en. Väri on minun makuuni, mutta jotenkin nuo kukat näyttävät minun silmiini jotenkin sairailta.


Tämä kuva aiheuttaa hempeiden pastellivärien ystäville varmaan puistatuksia, mutta minusta nämä värit yhdessä ovat aivan fantastisen hienot. Nimetön oranssi värililja huikeankeltaisten kultahelokkien seurassa. Tämän oranssin liljan valtavan sipulin kaivoin ylös joskus vuosia sitten, kun se alkoi yllättäen kasvaa keskellä nurmikkoa. Jäänne edellisiltä asukkailta. Nyt niitä kasvaa kukkapenkeissä meillä vähän joka puolella. Se on siis hyvin elinvoimainen tapaus.


Heinälilja on tämän kevään sipulikasvatuksiani. Sillä on ihan tavattoman sievät kukat. 



Sitten niihin uusiin hankintoihin. Olen yrittänyt tietoisesti pysytellä poissa kaikista puutarhamyymälöistä, mutta sitten erehdyin poikkeamaan Bauhausissa ja Kukkatalossa. Voi pojat, mopo se otti ja karkasi käsistä. Baukkarista lähti mukaani sulkapiiskaa, kuunliljaa ja noita upeita keijunkukkia. Kukkatalosta ostin tyräkkejä, kellukan ja sitruuna-ajuruohon. Mukaan tarttui vielä alennuksessa ollut loistokärhö 'Warzawska Nike', joka on minulta kuollut jo monta kertaa.


Tässä osa ostoksistani.

Tuoksuva ruukullinen.

Sulkapiiska 'Prime Time't pääsivät ruukkuun sitruuna-ajuruohon kanssa. Ajuruohoa oli niin iso ruukku, että jaoin osan kasvulavaan. Ajattelin kokeilla sulkapiiskan talvettamista kellarissa, koska kylmälavassa talven viettänyt sulkapiiskani on hengissä, mutta ei kasva. En ole onnistunut rakentamaan meidän savitontillamme sulkapiiskalle niin hiekkaista kohopenkkiä, missä se selviäisi talven yli. 

Vähän mallailua ennen istutuspuuhia.

Ostokseni aiheuttivat melkoisen lumipalloefektin, kun sain ajatuksen ottaa vihdoinkin käsittelyyn ison kukkapenkin päänvaivaa aiheuttaneen kulmauksen, joka on harmittanut minua jo pitkään. Kaivoin ylös valtavat puskat vaaleanpunaista verikurjenpolvea ja päivänlilja 'Stella d'Oro'a. Kuten kuvasta näkyy, on tammi kasvanut niin isoksi, että se varjostaa aika lailla jo tätäkin nurkkaa penkistä. Aamuaurinko tähän paistaa kivasti.

Valmis istutus.

 
Keijunkukista penkkiin pääsivät 'Boysenberry', 'Orangeberry' ja 'Timeless Night', jota minulla oli viime kesänäkin kolme kappaletta tuurenpihlajan juurella. Vain yksi niistä on juuri ja juuri hengissä. Kuunlilja on nimeltään 'Heatwave Harmony'. Mahtavan keltainen kellukka 'Lady Stratheden' pääsi keijunkukkien viereen. Lady taasen sai seurakseen toiselle puolelle kaksi tyräkkiä. Mantelityräkki ei meillä viihdy, mutta se oli ihan pakko taas ostaa kokeiluun, kun kohdalle sattui komea yksilö. Sen lajikkeeksi oli merkitty 'Purpurea'. Samoin ei toinen tyräkki 'Ascot Rainbow'kaan ole meidän leveysasteillamme kai kovin talvenkestävä, mutta millainen kaunotar se onkaan. Mikähän ihme jääräpäisyys saa ihmisen hankkimaan vuodesta toiseen kasveja, jotka eivät meillä viihdy? Yleensä luovutan aika helpolla, jos jokin kasvi ei halua meillä kasvaa, mutta nämä muutamat ovat jonkinlaisia päähänpinttymiä, joista ei vaan pääse yli.


Euphorbia martinii 'Ascot Rainbow'.

Näkymä penkkiin toisesta suunnasta.


Penkin reunaan laitoin pari pikkuista varjorikko variegataa. Ja uusien kasvien taakse juuri saamani keltavaleunikon, joka tekee sekä oranssisia että keltaisia kukkia. Myös muutama siemestä kasvattamani tarhapunahattu 'Cheyenne Spirit' pääsi penkkiin. Noita vanhoja perennojakin olisi varmaan pitänyt vähän siivota tuolla taustalla, mutta se jäi tällä kertaa väliin. Siellä kasvaa suloisessa sekamelskassa kurjenpolvia ja akileijaa. Ne saavat odottaa seuraavaa innostuksen ryöpsähdystä. 

14 kommenttia:

  1. Ah, ihanat liljat – paitsi nuo värililjat eivät ole kovin makuuni, eikä Fugde täälläkään aiheuta innostuksen kiljahduksia. Samaa mieltä, väri olisi ihana, mutta kukka ainakin kuvissa niin oudon muotoinen, että en ole sitä halunnut hankkia. Siltä puuttuu tyystin liljankukan kauneus.
    Haa, nytpä oli hyvä ostosvinkki. Sulkapiiskani kuoli pari vuotta sitten, se oli erittäin monivuotinen kuivassa penkissäni, mutta nyt on uusi ollut toiveissa eikä ole vastaan tullut. Siispä rautakauppaan. Ascot Rainbow ei täälläkään selvinnyt talvesta, joten sitäkin haluan uuden. Hyvä tietää, mistä sitä saattaa löytää. Jotkin kasvit tosiaan ovat päähänpinttymiä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apricot Fudge on kyllä perin kummallisen näköinen lilja. Tosin se ei ole meillä koskaan tehnyt kunnollisia kukkia. Olen nähnyt sen livenä jossain muualla ihan kauniisti kukkivana.
      Sulkapiiska on ihana, mutta pahuksen lyhytikäinen kukkapenkissä. Sitä ei kauheasti ole tarjolla, ehkäpä juuri tämän ominaisuutensa vuoksi. Ascot Rainbowsta taitaa tulla samanlainen kokemus, mutta katsotaan...

      Poista
  2. Kiitos 'Pink Morningin' lähikuvasta. Kuvan myötä tämän marhanliljan olemus tulee hyvin esille. Tuota kannattaa kyllä metsästää, vaikka helppoa se ei taida olla.
    Valkoinen varjolilja on todellakin herkän ja viattoman oloinen. Kunpa se lisääntyisi samoin kuin vaaleanpunainen versio. Minulla on vuodesta toiseen yksi ainoa valkoinen varjolilja, mistä ilman muuta jaksan aina yhtä paljon iloita.
    'Apricot Fudge' aiheuttaa kaksijakoisia ajatuksia. Ensimmäisenä mieleen tulee, että sitä vaivaa jokin tauti. Kuten sanoitkin, näyttää sairaalta. Heinäliljan kukka taasen on tosi viehättävä. Jotenkin tuollainen terälehtien hento raidoitus vetoaa minuun.
    Erinomaiset ostokset. Mantelityräkki voi meilläkin huonosti. Harmi, sillä tykkään siitä todella paljon. 'Ascot Rainbow' ei selvinnyt edes yhdestä talvesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'Pink Morning'ille on ominaista juuri tuo terälehtien asento eli ne eivät käperry kovin taakse. Olen saanut niitä useita vääriä, yleensä aina jotain keltaista. Valkoinen varjolilja on selvästi krantumpi kuin vaaleanpunainen versio. Heinälilja on suloinen pieni lilja.
      Vähän lähti lapasesta, kun pääsi kasvikauppoihin🫣 Mantelityräkki oli niin komea, että pakko oli taas ottaa kokeiluun. 'Ascot Rainbow' taitaa olla aika haastava tapaus meidän talvissamme.

      Poista
  3. Kauniita kauniita ovat! Kun näin ostoksesi, tuli puutarhaostosriippuvaisen kihinä sieluun.

    VastaaPoista
  4. Pink Morning on oikein kaunis. Minä olen myös pitkään haikaillut valkoisia varjoliljoja, niitä perinteisiä minulla onkin, mutta ehkä ne kasvavat hieman huonossa paikassa, vaikka kukkivat kyllä parhaillaan.
    Nuo lumipalloefektit ovat niiin tuttuja. Tsemppiä uusitulle penkille ja sinne saapuneille kasveille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pink Morning on nätti ja sen kaunis väritys pääsee hyvin oikeuksiinsa, koska terälehdet jäävät auki. Valkoinen varjolilja on todellinen kaunotar ja hehkuu iltapuutarhassa. Varjoliljat eivät kai kuitenkaan ole kovin kranttuja kasvupaikastaan, koska niitä tavataan usein myös hylätyiltä pihoilta ja puutarhoista. Valkoinen on ehkä vähän herkempi taantumaan kuin se marjapuuronpunainen.
      Lumipalloefekti lähtee hyvin herkästi liikkeelle, kun uusia kasveja ilmaantuu pihaan. Kiitos Päivi😊

      Poista
  5. Onpa kaunis tuo Pink Morning, sen hankinraa taas mietin, vielä en kuitenkaan. Meillä Fairy Morning edustaa samaa värimaailmaa. Teillä kukkii liljat hienosti, meillä vielä nuputtelee. Hansoniin kukintaa odottelen. Toki marhat ja varjoliljat ovat kukassa, mutta kukinta on tänä vuonna vaisu, ensi vuonna sitten. Tuon fudgen kukka ja kasvusto ajatteluttaa samoin täällä, jou nousevat versot yllättää aina! Värililjojen ystävä en oikein ole, tykkään nuokkuvista, mutta Must See -lilja tekee poikkeuksen, sen kukan kehitys on mielenkiintoinen. Taimistoja olen kiertänyt kaukaa, pyhänä ostin muutaman aarteen ja viikolla kävin Honkasella ja Hankkijalla. Vattuja ja kuunliljoja ostin muutaman. Sinä teit hienoja ostoksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pink Morning on ollut yksi vaikeimpia lajikkeita saada oikeana. Mutta nyt niitä on minullakin vaaleampaa ja tätä vähän tummempaa. Hansonii piti minua jännityksessä, mutta kukki kuitenkin. Sorkin niiden penkkiä viime kesänä, eivätkä ne tunnetusti siitä tykkää. Sinulla taisi käydä samoin. Must See -lilja onkin aika hauska. Sitä ei ole tullut hankittua, vaikka monena vuonna olen sitä miettinytkin.
      Minä olen tietoisesti yrittänyt pysytellä poissa taimikaupoista, koska tiedän luonteeni heikkouden tässä suhteessa. Mikä tuli näin todistettua😂

      Poista
  6. No kerrankos sitä saa mopo karata käsistä. Silloin on ostettava kun tulee mielenkiintoisia kasveja vastaan, sillä niitä ei löydy juuri silloin kun olisi asiakseen niitä etsimässä. Onneksi täällä ei ole Bauhausia :D Joistain kasveista tulee helposti pakkomielteitä. Tunnistan tunteen...
    Heinälilja onkin tosi suloinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, eipä ole noita kasveja tullut kauheasti tänä vuonna hankittuakaan. Tai mikä nyt kellekin on se "kauheasti"😂Bauhasissa on usein myynnissä vähän tällaisia arempia perennoja isoissa ruukuissa. Ja ne ovat todella houkuttelevia, kun paikalle sattuu. Minun puutarhurin sydämessäni on jokin pehmeä kohta sulkapiiskan, tyräkkien ja karvasilkkiyrtin kohdalla. Viimeistä ei nyt tässä postauksessa ollutkaan, mutta se on yksi näistä pakkomielteistä🫣Siitä tulee juttua varmasti tuonnempana.

      Poista

Kiitos vierailustasi blogissani. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!