Syyspuuhastelua

Auringon hieman näyttäydyttyä aamupäivällä, ajattelin kokeilla miltä nuo oikeat puutarhatyöt tuntuisivat pitkästä aikaa. Koska sappileikkaukseni yhteydessä napatyräänikin operoitiin, minun pitää olla vielä todella varovainen kaiken raskaamman puutarhatyön kanssa. Tänäänkin laitoin tukivyön tukemaan keskivartaloa, kun lähdin ulos puuhastelemaan. Oli se hienoa patsastella puutarhatöissä "korsetti" päällä. Jotain pientä olen tässä jo aikaisemminkin koettanut ulkona tehdä, mutta on kyllä tuntunut sen verran ikävältä, että olen suosiolla antanut rikkaruohojen kukoistaa. 

Paraatipenkin lähtötilanne.

Tänään pystyin jo täysin kivuitta köykkimään, ja otin työn alle talomme edessä olevan kukkapenkin. Kutsun sitä leikilläni "paraatikukkapenkiksi", koska se on ensimmäinen joka osuu silmiin, kun pihaamme portista saapuu. Paraatipenkki on kyllä valitettavasti melkoinen ongelmalapsi, koska se on pihakiveyksen ja taloa ympäröivän seulanpääkivireunuksen puristuksessa. Penkin multatila on rajallinen ja se on lähes koko päivän auringon paahteessa. Haasteita siis riittää.

Tässä penkissä on vuosien saatossa kasvanut vaikka mitä. Tällä hetkellä siinä kasvavat kiinanpioni 'Moon of Nippon' ja tarhapioni 'Rosea Plena', peurankelloa, harjaneilikkaa, etelänruusuruohoa, punakärsämöä, tuoksu-, tarha-, veri- kyläkurjenpolvea ja jalokurjenpolvet 'Tiny Monster' ja 'Patricia', koristekastikat 'Overdam' ja 'Avalance', enkeliperhoangervoa, marhanlilja 'Pink Morning'ia ja 'Manitoba Morning'ia, nuokkusara 'Majken' ja kuunliljaa. 

Aikaisemmin koko takareuna oli täynnä pioneja, mutta ne selvästi kärsivät kuivasta paikasta ja matalasta multatilasta. Samoin kävi jaloangervojen kanssa. Viime vuosina on tuntunut siltä, että parhaiten tässä paahteessa pärjäävät nuo kurjenpolvet, joista kyllä tykkäänkin kovasti. Samoin haluaisin lisää noita heiniä, jotka tuntuvat viihtyvän tuossa hyvin. Minulla onkin kasvatuksessa hienoja heiniä, joista toivottavasti saan täydennystä tähän penkkiin.

Kuva seinän viereltä portille päin. Vuohenputkea riittää!

Tuoksukurjenpolvi on tehokkaasti levinnyt penkin päädyssä.

Toisessa päädyssä pikkuruiset enkeliperhoangervot ovat hautautuneet vuohenputken alle.

 

Enkelinperhoangervojen lisäksi täältä kulmasta löytyy nuokkusara 'Majken', joka näyttää olevan
pupujen herkkua. Tarhapioni 'Rosea Plena'n juurakkoa on näköjään jäänyt hiukan jäljelle,
kun sen tuosta kulmasta olen siirtänyt edelliskesänä keskemmälle penkkiä.

Koristekastikka 'Ovedam' on kasvanut komeaksi mättääksi ja pääsee oikeuksiinsa, 
kun vuohenputket on ympäriltä poistettu.

Talonpuoleinen reuna on sopivan kuiva paikka sipulikukille. Siitä myös sulaa lumet keväällä 
aivan ensimmäiseksi.

Saatuani talonpuoleisen multatilan siivottua, istutin sinne tulppaanien sipuleita vanhojen seuraksi.  Tässä penkissä en ole koskaan nähnyt myyrien koloja, joten toiveissa olisi kukkaloistoa keväällä. Harmikseni vaan totesin, että Tampereelta oli luujauhot lopussa joka paikasta. Melko hämmentävää! No, heittelin sitten sipulien sekaan vähän kanankakkaa ja toivon sen hajun myös toimivan myyrien karkottimena. 

 

Pioni 'Moon of Nippon' on vapautettu tuoksukurjenpolven kuristuksesta.
 Kuunliljojen lehdet annan yleensä maatua paikoilleen.
 Keväällä niistä on tuskin mitään jäljellä.

Keskellä penkkiä takarivissä on isompi enkeliperhoangervo, 
jolla onkin kiva syysväritys. Sen takana koristekastikka esittelee
kauniita kukkaröyhyjään.

Penkin päädyssä on tuoksukurjenpolvea, joka on kova leviämään. Onneksi se leviää maan
pintaa pitkin ja on helppo repiä pois vääristä paikoista. Sen takana on jalokurjenpolvi 
'Tiny Monster'ia , verikurjenpolvea ja tarhakurjenpolvea.

Tuoksukurjenpolven pitkiä rönsyjä, joilla se leviää.

Vähän murjotun näköinen valmis penkki, mutta ainakin vuohenputkea on vähemmän.