Syksy alkaa selvästi kääntää minunkin katsettani enemmän huonekasvien puoleen.
Ja ilokseni huomasinkin tässä, että Hoya macrophylla 'Snow Queen' oli salaa alkanut tehdä nuppuja. Mikä ihana piristysruiske lokakuun keskelle. Ja kuinka söpöt kukat sillä onkaan. Vaikka pidänkin posliinikukista lähinnä niiden upeiden lehtien takia, kukat ovat aina kiva yllätys.
Hankin tämän Hoya macrophyllan elokuussa 2021 kaksilehtisenä pikkutaimena. Se on kasvanut kolmessa vuodessa ihan kivasti, vaikkei tunnukaan olevan nopeimpia kasvutahdiltaan hoyien joukossa.
Nykyään H. macrophylla on H. latifolia. Näitä posliinikukkia tutkitaan koko ajan ja niitä siirretään eri nimien alle, kun huomataankin tietyjen lajikkeiden olevankin samaa jonkun toisen lajikkeen kanssa. Itse kuljetan yleensä mukana vanhaa nimeä, jolla olen kunkin kasvin aikanaan hankkinut.
 |
| Hoya macrophylla 'Snow Queen'in melkein kokonaan avautunut kukinto. |
 |
| Nuput ovat aina yhtä hauskan näköisiä ja niiden avautumista on mielenkiintoista seurata. |
 |
| Kukinto on nätti myös takaapäin. |
 |
| H. macrophylla asustaa olohuoneen eteläikkunalla tässä "hoyaryteikössä" kasvilampun alla. |
 |
| Tässä se on nostettuna yksinään kuvattavaksi. |
Posliinikukat viihtyvät kokoonsa nähden pienessä ruukussa, koska niillä on melko pienet juuret. Tämä H. macrophyllakin kasvaa vain 13 cm halkaisijaltaan olevassa ruukussa, vaikka se on tukineen yli 70 cm korkea. Kasvupohjana sillä on muiden posliinikukkieni tapaan multa, perliitti, kaarna -seosta. Välillä käytän myös lecasoraa ja biohiiltä sekoituksissa.
Posliinikukat kasvattelevat noita piiskojaan, joihin uudet lehdet ja usein myös kukkatapit ilmestyvät. Piiskoillaan ne kietoutuvat joka paikkaan, ja tämä ominaisuus saa minut välillä menettämään hermoni, kun niitä saa kieputella irti milloin mistäkin.
 |
| H. macrophyllan lehdet ovat todella kauniit. Nämä vaaleat "splash"-kuvioinnit ovat itseasiassa ilmataskuja. |
Toinen lokakuinen kukkija on Hoya crassipetiolata, joka kukki jo kesällä ahkerasti. Nyt se oli tehnyt piiskoihinsa uusia kukkatappeja ja jopa kaksi kukkaa kerralla. Se kasvaa itäikkunalla kasvivalojen alla.
 |
| Hoya crassipetiolatan kukka. |
 |
| Tässä vähän pinkillä mausteella kukkavalon vaikutuksesta. |
 |
| H. crassipetiolatan kukat ovat jännän näköisiä palloja sivusta katsottuna. |
 |
| Tämäkin on sellainen piiskakasa, jota on todella vaikea kuvata. |
 |
| Mutta kauniit lehdet H. crassipetiolatallakin on. Kuvassa näkyy myös vanha kukkatappi, josta se kukki kesällä useampaan otteeseen. Kukkatapit kasvavat jokaisella kukintakerralla, ja joka kerta kukinto on siis hieman isompi. Eli niitä ei kannata leikellä pois kukinnan päätyttyä. |
Onpa mukava tutustua posliinikukkien maailmaan, kiitos! Minusta nuo herttaiset kukinnotkin ovat niin kauniita. Minulla on kokemusta vain yhdestä posliinikukasta, joka aikoinaan roikkui amppelissa mökin kuistilla. Sen voimakas hyvä tuoksu houkutteli hyönteisiä, ne hurmioituivat niin, etteivät pystyneet irrottautumaan kukinnoista vaan löytyivät aina aamulla kuolleena kuistin lattialta. Onko noissa sinun lajikkeissa vahvat tuoksut?
VastaaPoistaPosliinikukkia tulee varmasti näkymään näissä postauksissani jatkossakin. Niitä minulla nimittäin riittää. Minullakin on vanha isoposliinikukka, joka kukkiessaan tuoksuu aivan järkyttävän voimakkaasti. Onneksi se tuoksuu vain yöllä, niin kuin useimmat muutkin posliinikukat. Näissä en ole huomannut kovin voimakasta tuoksua kummassakaan. Tosin en ole öiseen aikaan nuuhkinutkaan. Ja onneksi näissä on ollut vain muutamia kukkia yhtäaikaa auki. Joidenkin posliinikukkien kukinnoissa on ihana toffeinen tuoksu!
VastaaPoistaOlipa mielenkiintoinen postaus posliinikukista! Minulla oli sellainen muistikuva, että ne tuoksuvat aika voimakkaalle (vanhassa työpaikassa oli iso posliinikukka ja se kukki voimakkaasti tuoksuen). Kauniit kukat ja lehdet!
VastaaPoista