20 maaliskuuta 2026

Tuoksuherneiden kasvatuskokeiluja

Havahduin tässä muistiinpanojani tutkaillessani, että olin viime keväänä näihin aikoihin kylvänyt tuoksuherneet. Ajattelinpa sitten ryhtyä tuumasta toimeen tänäkin keväänä ihan hyvissä ajoin. Olen aikaisemmin kasvattanut vain 'Royal' -sekoitusta, koska siinä on mielestäni varsin kauniit värit. Tosin ihan kaikkia pussin kuvan värejä en ole koskaan kasvateissani nähnyt, mutta riittävästi kuitenkin.
Tänä keväänä ajattelin repäistä ja kylvää jo viime vuoden keväällä hankkimani hempeät 'Cupid Pink'in ja 'Prima Ballerina'n. Minulla on varmaan ollut joku höperö romanttinen hetki ajatuksissani, kun olen moisiin väreihin haksahtanut. Kulttuuriperintölajike 'Old Spice Henry Eckford' oli ihan pakko ostaa, kun sen kukkien sanottiin olevan lämpöisen oranssinpunaiset. Saapa nähdä!

Monet kasvattavat tuoksuherneitä ruotsalaisen Cecilia Wingårdin ohjeen mukaan. Siinä tuoksuherneet kylvetään normaalisti ruukkuun, taimiruukku sujautetaan muovipussiin ja annetaan siemenien lähteä kasvuun sisällä. Taimien ollessa muutaman sentin mittaisia, pussi taimineen viedään ulos suojaisaan paikkaan ja siellä ne saavat jatkaa kasvuaan. 

Viime keväänä pyörittelin tätä metodia mielessäni. Ajattelin ensin, että voisiko kylvetyt tuoksuhernepurkit laittaa talvikylvölaatikoihin eli läpinäkyviin, reijitettyihin muovilaatikoihin. Sekin varmasti toimisi ihan hyvin. Mutta sitten muistin, että onhan minulla kasvihuone! Niinpä minä kylvin tuoksuherneeni siemenetanaan ja vein kylmään kasvihuoneeseen ihan samoin tein. Ajattelin kokeilla, kuinka nopeasti tuoksuherneet itäisivät kylmässä. Ja tulos oli hämmästyttävä, vaikka ulkona oli silloin vielä monia pakkasöitäkin. Lasikasvihuoneessa päivälämpötilat kuitenkin huitelivat aika korkeina jo maaliskuun loppupuolella varsinkin aurinkoisina päivinä. Tässä oli hyvänä puolena sekin, ettei pikkutaimille tullut sitä siirtoshokkia, mikä on väistämättä edessä, kun kasveja siirretään sisältä ulos.


Kylvin tuoksuherneen siemenet valmiiksi pyörittelemiini etanoihin. Olen käyttänyt niissä solumuovia, joka on uudelleen käytettävissä, koska se kestää hyvin. Se on myös mukavan karheaa, joten multa pysyy sen sisällä paremmin kuin esimerkiksi tavallisen muovin. Sitäkin on kokeiltu. Kuvassa siemenet ovat mullan pinnalla, mutta painelin ne kyllä tikulla syvemmälle ja lisäsin etanan pinnalle lopuksi hienoa hiekkaa. Tein näistä etanoista hieman tavallista korkeampia, koska suunnittelin laittavani niihin juurikin tuoksuhernettä, joka kaipaa syvää multatilaa juurilleen. Kuvan etanassa käyttämäni solumuovi oli tavallista ohuempaa, joten laitoin sen kaksinkerroin.

Rullaati rullaa, tuoksuherne-etanat ovat valmiita. Sitten jäämme odottelemaan kasvun ihmettä. Laitoin nämäkin rullat kasvihuoneessa olevaan muovikasvihuoneeseen. Kasvuunlähtöön kylmässä kasvihuoneessa vaikuttaa tietenkin kevään lämpötilat, joista kukaan ei vielä tiedä. Kylmässä kasvuun lähteneet taimet ovat kuitenkin huomattavasti tukevampia ja sitkeämpiä kuin sisällä esikasvatetut. 

Lämpötilat lasisessa kasvihuoneessa vaihtelevat hurjasti päivän aikana. Alkuillasta oli vielä aika mukava lämpö puuhastella kasvihuoneessa. Kuvan mittari on silmän korkeudella. Lattianrajassa lämpöä oli reilut kymmenen astetta vähemmän.

6.4.

Viime keväänä laitoin tuoksuherneet 24.3. tällä samalla tavalla siis kasvamaan kylmään kasvihuoneeseen. Ensimmäiset taimet nousivat pintaan 4.4. Yläpuolen kuvassa on tilanne 6.4. Siemenet oli kerätty omista vuoden 2024 tuoksuherneistä.

Samoihin aikoihin sisälle kylvetyt tuoksuherneet kasvoivat kasvilampun alla pitkiksi ja honteloiksi hujopeiksi. Niiden latvomista mietin pitkään, kun sirkkalehdetkin huitelivat korkeuksissa ja latvoa olisi pitänyt ensimmäisten varsinaisten lehtien yläpuolelta. No, tulipahan kokeiltua sekin, että vaikka latvoi heti sirkkalehtien jälkeen, kasvu jatkui ihan hyvin.



13.4.25 siirsin myös sisällä kasvaneet tuoksuherneet kasvihuoneeseen. Kuvassa näkyy selvästi kuinka paljon tanakampia taimia kasvihuoneessa koko ajan kasvaneet ovat. Ne kirivät nopeasti sisällä kasvaneiden etumatkan kiinni. Tämän kokemuksen siivittämänä uskalsin toimia samalla tavoin tänä vuonnakin! 


Toukokuun -25 puolenvälin paikkeilla olen laittanut kaikki tuoksuherneet lopullisille kasvupaikoilleen. Tässä kuvassa sisällä kasvaneet roikaleet. Vaikka ne olivat kasvaneet pitkiksi, ne oli silti helppo irrotella avatusta etanasta. Siinä niiden juuretkaan eivät pääse pahasti sotkeentumaan toisiinsa.


Tuoksuherne 'Royal'in kukintaa viime heinäkuulta. Tykkään kovasti näiden vahvasta värimaailmasta.


Jokos sinulla ovat tuoksuherneet kasvamassa? Olisi mukava kuulla kuinka sinä niitä kasvatat😊


23 kommenttia:

  1. Sinun kuvalliset kertomuksesi kokeiluista toimivat erinomaisina ohjeina ja vinkkeinä. Solumuovimatto on kätevän monikäyttöinen. Kukkivien tuoksuherneiden värimaailma on kaunis.
    Olen nyt muutamana keväänä käyttänyt Wingårdin ohjetta, jolla olen onnistunut tuoksuherneiden kasvatuksessa oikein hyvin. Kellarikasvattamossani on sisätiloja viileämpää, jonka vuoksi kasvu on siellä vähän hitaampaa. Taimista tulee kuitenkin vankkoja. Tuoksuherneet olen vienyt lämmittämättömään kennokasvariini aika pian taimien ilmestymisen jälkeen. Laitan ruukut isoon muovilaatikkoon. Yöksi laitan kannen laatikon päälle siten, että ilma pääsee kiertämään. Aion kylvää tuoksuherneet tänä viikonloppuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän dokumentoida näitä kaikenlaisia kokeilujani ihan itselleni muistiin ja ehkä myös muille vinkiksi. En ole todellakaan mikään tuoksuherne-ekspertti, kunhan testailen. Ja kun kasvin sanotaan kestävän hyvin kylmää, niin täytyyhän sitäkin kokeilla. Ja miten vain helpoiten niiden kanssa pääsee, sen parempi!
      Sinulla on hyvän kuuloinen systeemi. Jokaisella on niin omat kasvatusmahdollisuudet ja -tilat, ettei yleispätevää ohjetta minkään kasvin kasvatukseen oikein voi antaa. Mutta vinkkejä voi!
      Iloisia tuoksuherneen kasvatushetkiä sinulle😄

      Poista
  2. Hyvänen aika miten upeita taimia olet saanut kasvatettua. Hyvä postaus ja hyvät opettavaiset kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monilla on aika rajalliset kasvatustilat, myös itselläni. Yritän antaa vinkkejä avuksi siihen! Kiva, että tykkäsit😊

      Poista
  3. Totta, viime vuonna minäkin esikasvatin (yleensä vain kylvän ne suoraan ulos), kun monessa paikassa sanottiin, että hajuherne sietää viileää. Ajattelin pihavajaani, joka on musta ja kylvin sinne. Hyvin meni ja sain varmaan kukkia vähän tavallista aikaisemmin. Tosin tuollaisiin kukkamääriin en ikinä pääse, ehkä pitäisi lannoittaa tai jotain :-D
    En kyllä tajunnut latvoa, ehkä sekin vaikuttaa, kun taimi haarautuisi enemmän.
    Ja pihavajassa on sama ongelma kuin muuallakin sisätiloissa: pitää olla kotona kastelemassa. Nyt en muista, mitä tein niiksi päiviksi tai viikoiksi kun olin kaupungissa; pistinkö taimiastiat ulos sitten, jos sataa, niin saavat siitä kastelua. Vai mitä. Toisaalta viileässä kastelua ei niin paljoa tarvitse, onneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuoksuherneen sanotaan sietävän jopa -8°C. Toki tietysti vain, jos se on jo tottunut olemaan ulkona. Pihavaja on varmasti ihan hyvä vaihtoehto sen kasvatukseen. Ainakin parempi kuin liian lämmin sisätila.
      Ei minun tuoksuherneissä kovin valtavaa kukkamäärää ollut, kun en nyppinyt kuolleita kukkia. Jonkin verran lannoitin samalla , kun muitakin kasveja. Latvoin vain noita sisällä liian pitkiksi kasvaneita hujoppeja. Kasvarissa kasvaneita en muistaakseni latvonut ollenkaan, joten se ei mielestäni ole mitenkään välttämätöntä. Kaikki kuitenkin tekivät haaraa ihan itsekseenkin.
      Varmasti ruukkujen on parempi olla ulkona, jos joudut olemaan pitkiä aikoja poissa. Ja tosiaan ainakin keväällä yöt ovat niin viileitä, että se vähentää kastelutarvetta!

      Poista
  4. Minä tapaan kylvää osan tuoksuherneistä aina vessapaperihylsyihin ja laittaa hylsyt sitten minigrip pusseihin. Osan kylvän hajakylvönä styroxiseen kalalaatikkoon. Etenkin noissa vessapaperihylsyissä kasvatetut, saavat aina upeat juuret. Tuoksuherneet voi sitten istuttaa hylsyineen päivineen maahan juurien vahingoittumatta lainkaan.
    Hienon värisiä kukkia onkin tulossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin näppärä systeemi tuoksuherneiden kasvatukseen😊Minäkin olen joskus käyttänyt noita vessapaperin hylsyjä kasvatuksissa (en kylläkään tuoksuherneiden kanssa), mutta innostukseni lopahti, kun sain ne homehtumaan😕Niiden kanssa tarvitaan ehkä huomattavasti tarkkaavaisempaa kastelijaa kuin itse olen!
      Toivottavasti kasvatukset meillä molemmilla onnistuvat😊

      Poista
  5. Olipa mukava kuvakertomus! Vielä en omia tuoksuherneitä ole kylvänyt, mutta pian aion sen tehdä. Olen Cecilia Wingårdin ohjeen mukaan kasvattanut tuoksarit jo vuosien ajan, mutta nyt ajattelin rullailla myös ja kylvää ne suoraan kasvihuoneeseen. Purkkeihin olen aiemmin tuoksuherneet kylvänyt, mutta nyt aion tehdä valmiin siemensekoituksen ja laittaa muutaman rullan niistä. Puutarhaystävä rullaili latvotut tuoksarit ja sai ne juurtumaan hyvin, sitä en ole kokeillut (siis ne leikatut latvat). Tykkään kovasti tuoksuherneistä, nekin kuuluvat lapsuuden ihanuuskukkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitahan sinäkin tuoksuherneet etanoihin, kun olet systeemissä hyvin sisällä😀Toimii! Minäkin yritin noita latvottuja latvoja juurrutella viime keväänä, mutta olivat niin rimpuloita, ettei se onnistunut. Tosin yritin juurruttaa ne vedessä.

      Poista
  6. Tuo rullakylväminen tainnee säästää tilaa ja hyvin näyttävät kasvavan sen sisällä. siellä on kasvatukset jo hyvässä vauhdissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tilan säästö onkin juuri se juju😊Ja tällaisille syväjuurisille kasveille kuten tuoksuherneet, tuo rullakasvatus sopii mainiosti!
      Kovasti täällä yritetään kaikkea kasvattaa, vaikka eihän tässä kesäkukillakaan mikään kiire vielä olisi.

      Poista
  7. Kiinnostava postaus kuvineen, tuollainen siemenetana näyttää oikein tehokkaalta kasvatussysteemiltä. Minäkin olen toiminut Wingårdin ohjeiden mukaan ja siirrän taimipurkit pusseineen viileään heti, kun versot ponnistavat pintaan. Yhtenä vuonna tuli kokeiltua kasvihuoneen yöllinen -8 asteen pakkasyö! Josta tuoksuherneet selvisivät muovipussi auki. Minäkin istutin tuoksuherneet lopullisiin kasvupaikkoihin ajoissa, vaikka toukokuu oli viime vuonna kylmä. Ja hyvin sujui. Kovempia pakkasöinä peitin kyllä tuoksuherneet hallaharsolla. Ajattelin viime vuoden tapaan tehdä tuoksuherneiden kylvöt nyt viikonloppuna. Tykkään tosi paljon tuoksuherneistä!

    VastaaPoista
  8. Konstit on monet😊Tuoksuherneiden pitäisi lukemani mukaan kestää juurikin tuo -8°C. Minä pistin tuoksuherneet maahan toukokuun puolivälissä ja saivat sen jälkeen pärjätä omillaan. Kesäkuu oli niin kylmä ja sateinen, ettei silloin kasvanut mikään kesäkukka kunnolla. Ja sitten tulivat heinäkuun helteet. Onneksi elokuu oli kohtuu normaalia kesää ja pitkä lämmin syksy.
    Muistan viime kesältä sinun kauniit, valkoiset tuoksuherneesi. Ja minähän en edes tykkää valkoisista kukista😂

    VastaaPoista
  9. Cecilia Wingårdin menetelmä on toiminut minulla niin hyvin, etten ole uskaltanut luopua siitä, vaikka joka kevät käyn mielessäni muutkin menetelmät läpi. Minulla on myös isohko Rootrainers-lokerikko, jossa on syvä multatila, mutta se on ollut monta vuotta käyttämättä. Rulla ei minusta säästä juurikaan tilaa verrattuna siihen, että kylvää 10+ siementä samaan ruukkuun - eikä minulla edes ole tilapulaa. Taimet irtoavat helposti toisistaan istuttaessa, kun upottaa ruukun veteen. Kylvän tavallisesti vasta huhtikuussa, mutta nyt harkitsen, että tekisin sen jo huhtikuussa. Tuoksuherneet ovat ihania, kannatan niitä joka puutarhaan tasapuolisesti menetelmästä riippumatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kun siis harkitsen kylvöjä ensi viikolla.

      Poista
    2. Cecilia Wingårdiahan tituleerataan oikeaksi tuoksuherneguruksi, joten en ala millään tapaa kiistämään hänen metodinsa toimivuutta😊
      Minulla tuota tilapulaa on liikkeellä ja yritän kasvattaa niin paljon kuin pystyn ulkona talvikylvöllä. Se on vain niin hidas menetelmä, että haluan laittaa jotain aina sisällekin kasvamaan. Tai kokeilla kaikenlaista kasvihuoneessa.
      Tuo ruukun upottaminen veteen onkin oiva keino erotella taimet toisistaan! Mikään kiire ei kesäkukkien kanssa vielä olekaan, mutta kun ei vaan malta...
      Menetelmiä on varmasti yhtä monta kuin on kasvattajaakin, ja sehän tästä hommasta niin mielenkiintoista tekeekin😄

      Poista
  10. Viime vuonna naapurini alkoi jutella, että haluaisi laittaa piharuukkuunsa tuoksuhernettä. En silloin edes tiennyt, mikä se on. Sanoin, että voin auttaa, sillä hänellä on liikuntarajoitteita. Noh, kun aloin tuumasta toimeen, selvisi, että puurakenteinen ruukku oli ihan rikki lahonneiden osien takia. Hänen edesmennyt miehensä on tehnyt ruukun todella kauan sitten. Sisällä on varmaankin ollut joskus joku eriste, mutta se kai on hajonnut ajat sitten, eli multa on vuosien ajan päässyt lahottamana puuosia. Korjasin ruukun apupuutarhurin kanssa ja kylvin "herneen tapaan" siemenet. Itäminen kesti tovin, mutta kasvoivat kuitenkin ihan kelvollisesti. Hyvä kun kirjoitit tästä nyt, sillä naapuri kertoi tuoksuherneen olevan hänen pitkäaikainen suosikkinsa, eli taidankin yllättää hänet ja esikasvattaa taimet "salaa" valmiiksi. Aion myös kokeilla tuota etanamenetelmää ensimmäisen kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihana tarina! Ja kuinka ihana sinä oletkaan, kun haluat auttaa toista ja tuoda hyvää mieltä😍Tuoksuherneet tuntuvat olevan monelle tärkeitä kasveja. Minäkin vasta opettelen niiden kasvatusta. Mutta viime keväänä tuo etanarulla toimi vallan hienosti! Ei muuta kuin rohkeasti kokeilemaan😄

      Poista
  11. Olipas jälleen mielenkiintoinen juttu, kiitos! Olen aina kuvitellut, että tuoksuherneet tarvitsevat runsaasti lämpöä itääkseen. Kivan näköisiä lajikkeita sinulla myös, tuli jo ihana tuoksu nenään 😊 Itse kylvin jokin aika sitten runsaan määrän aika vanhoja siemeniä. Olen huomannut, että tuoksuherneellä siementen itävyys laskee aika nopeasti. Näytti jo pitkään siltä, että siemenistäni iti vain yksi - mutta tänään huomasin juuri toisen pienen alun 😊 Ehkä näillä kahdella sitten mennään? Voi olla, että olisi pitänyt kokeilla tuota Wingårdin menetelmää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta lämpöjutusta en osaa sanoa mitään. Ehkä viime keväänä kasvarissa sitten oli sopivasti lämpöäkin😂Minä olen muutenkin vähän tällainen huithapeli, en paljon lue ohjeita pussien kyljistä (paitsi sitten jälkikäteen, kun ei onnistu). Tapoja tehdä asioita on monia, ja kaikkea pitää aina kokeilla ja venytellä rajoja, myös näissä kasvatusasioissa! Toivottavasti en kesän alussa postaile kuinka kaikki tuoksuherne-etanani epäonnistuivat😅

      Poista
  12. Ostin syksyllä ensimmäistä kertaa tuoksuherneen siemeniä. Niitä on talvikylvönä kasvihuoneessa, mutta nyt tuli todella runsaasti tietoa ja taida kokeilla jotain muutakin tapaa. Kiitos ohjeista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, onpas sitten mielenkiintoista kuulla, kuinka tuo talvikylvö tuoksuherneillä onnistui! En tiedä onko tämä kertomani niin tietoa, mutta kokeilujen tuloksia😀

      Poista

Kiitos vierailustasi blogissani. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!