Papinkaurat kukkivat

Meille lokakuun alkupuolella kotiutuneet papinkaurat ovat puskeneet siitä asti nuppuja ja nyt ne vihdoin saivat ne auki. Aiemmassa papinkaurapostauksessani kerroin kuinka rajun käsittelyn ne saivat meille saapuessaan. Vaihdoin niille mullat ja revin vanhoja ruusukkeita irti kasvustosta. Sitten ne pääsivät suihkuun. Muutama pieni nupun alku oli silloin näkyvissä. Luulin niiden ottavan itseensä kovasta käsittelystä, mutta nehän tuntuivat vain innostuvan päästyään sisälle ja uuteen kasvupohjaan kesäisen ulkoilun jälkeen.

Arvelin näitä viimeksi nuokkupapinkauroiksi (Billbergia nutans), mutta paristakin eri lähteestä on tullut vastaan tieto, että nuokkupapinkauran lehdet ovat vain noin 1 cm leveitä. Ja näiden lehdet ovat kyllä selvästi leveämmät. Ehkä lähempänä oikeaa olisi veikkaus kaaripapinkaura (Billbergia x windii). Siitäkään ei voi olla aivan varma, joten puhutaan nyt vain papinkaurasta.

Nuppujen kasvua ruusukkeen keskeltä on ollut mielenkiintoista seurata. Tämähän on ollut melkein parempaa ohjelmaa kuin mitä nykyään tv:stä tulee!

Nämä ensin näkyviin tulevat vaaleanpunaiset osat eivät ole varsinaisia kukkia vaan koristeellisia suojuslehtiä.

Suojuslehtien sisältä työntyvät esiin oikeat kukat. Kukkavalo saa vaaleanpunaiset suojuslehdet hohtamaan melkein pinkkeinä.

Sieltä sitä tulla pungerretaan esiin. Hitaasti, mutta päättäväisesti.

Vähän enemmän...

Ja vielä vähän enemmän...

Varsinaisten kukkien nuput ovat huikean värisiä nekin. Suojuslehtien vaaleanpunainen toistuu nupuissa hennosti upean sinisen raidan kera.  

Vaikka nuput ovat jo itsessään kauniita, niiden avautuessa koetaan vielä yksi yllätys. Päällimmäiset lehdet (ovatko ne sitten terälehtiä vai mitä) kääntyvät nätisti kiemuralle kuin joku olisi saksilla kihartanut lahjanarua.

Täytyy sanoa, että aika jännittävä huonekasvi tämä papinkaura kaiken kaikkiaan. Ja minä kun olen suhtautunut siihen aina kovin varauksella sen lehtien karheuden ja terävien piikkien takia. Kukinnan nyt koettuani olen alkanut muuttaa mielipidettäni!

Vielä yksi nuppu on puskemassa esiin, eli tätä mielenkiintoista näytelmää on siis lisää odotettavissa. Tuollainen ruusuke kukkii vain kerran. Sen jälkeen se kuolee hiljalleen pois kasvattaen toivottavasti ympärilleen uusia ruusukkeita. 

Tästä kukinnasta en voi ottaa kunniaa itselleni, kun sain kasvit nyt syksyllä nuppuisina. Ne olivat viettäneet kesän ulkona, minkä pitäisi edistää kukintaa. Ja näköjään näin tapahtuikin.

Minusta taisi tulla nyt ihan papinkaurafani❤️