Takatalvi tuli ja meni

Sunnuntaiaamuna saatiin herätä talviseen maisemaan. Lunta ei Tampereella onneksi tullut ihan valtavasti, mutta oli sitä tässäkin määrässä puutarhan kasveilla varmaan vähän nieleskelemistä. Ilmeisesti aika vetisenä yöllä satanut lumi oli aamulla hauskasti tuollaisina rahisevina palleroina nurmikon pinnalla.

Kukkapenkissä vihreinä lumen keskellä törröttivät päivänliljat, marhanliljat, ukkolaukat ja ukonhatut. Myyränloukkujen päällä olleet saviruukut ovat kukkamaassa vähän vinksinvonksin. Myyrärintamalla on nyt ollut pitkään hiljaista. Lieneekö tyyntä myskyn edellä?

Pikkuruisilla siemenistä kasvattamillani orvokeilla on ollut pihapöydällä varmasti vähän kurja olla, mutta en ole niitä jaksanut kasvihuoneeseenkaan aina yöksi raahata. Ihmeesti ne ovat pakkasöistä tuossa terassin pöydällä selvinneet. 

Fritillariat 'Lutea' ja 'Aurora'.

Kaikkein eniten nämä keväiset pakkaset kurittavat keisarinpikarililjoja. Ennen aina rakentelin niille harsoteltan, kun ne kasvoivat kaikki samassa kohtaa. Viime kesän oikuttelun jälkeen, kun eivät suostuneet kukkimaan lähestulkoon ollenkaan, jaoin niitä pitkin pihaa eri paikkoihin. Nyt saavat sitten mokomat kiukuttelijat pärjätä omillaan. 

Fritillaria 'Early Fantacy't.

Fritillaria raddeanat.

Marhanlilja 'Manitoba Morning'it.

Myöskään marhanliljojen pököpäät eivät ymmärrä pysyä keväällä maan alla hieman pitempään. Ne nousevat selvästi ennen varjoliljoja, joilla sentään on hiukan enemmän järkeä nuppuisissa päissään. Onneksi marhanliljat kestävät yleensä kevään hallat paremmin kuin fritillariat, jotka saavat todella usein hallavaurioita lehtiinsä ja nuppuihinsa. 

Marhanlilja 'Claude Shride't.

Mustaherukka 'Pohjan Jätti' on kasvattanut jo melko isot lehdet. Saa nähdä vaikuttaako tällainen takatalvi kuinka sen kasvuun ja marjomiseen.

Kevätkurjenmiekka.

Auringon paistaessa lumet saivat päivällä nopeasti kyytiä. Tosin tuuli oli vielä sen verran viileä, että varjopaikoissa lumi pysyi maassa aika pitkälle iltapäivään. Lumikuorrutuksen yöllä saaneet kasvit jatkoivat siitä mihin olivat ennen lunta jääneet. Aivan kuin mitään takatalvea ei olisi ollutkaan.

Posliinihyasintti.

Lumien sulettua ihmettelin takapihan kompostin vieressä olevia pussukoita. Yhdestä niistä pilkisti jotain vihreää. Viime kesänä ylöskaivettu päivänlilja se sieltä kuikuili. Se oli tyytyväisenä viettänyt talvensa pussissa kompostilaatikon vieressä ja selvinnyt erittäin mallikkaasti. Kyllä kasvit ovat vallan ihmeellisiä!

Lopuksi vielä ei niin kiva yllätys:

Yhtenä päivänä töistä tullessani kiersin pihaa ja huomasin seuraavan tuhotyön. Sitten kun myyrät vähenevät (ainakin hetkeksi), astuvat kauriit areenalle. Että sapetti katsella näitä tulppaaneita isossa kukkapenkissä. Lähes kaikkia oli napsittu ja osa oli ihan kiskottu maasta. Lähtivät tietysti helposti, kun olin tuon kohdan viime kesänä kääntänyt ja uusinut, ja istuttanut nämä uudet tulppaanitkin silloin. Mielessä oli jo monesti käynyt ajatus näidenkin tulppaanien suojaamisesta, mutta kun suojattavaa on niin paljon, että en ole vain jaksanut. Olisi kannattanut! 

Nyt näillä muuten on verkko päällä😂Täytyy vain toivoa, että edes osassa tulppaaneista olisivat nuput säilyneet.