14 helmikuuta 2026

Bokashin multatehtailua ja bokashinesteiden missikisat

Laitan tähän alkuun ensin kukkakuvan ikään kuin pehmeäksi laskuksi kohti rujompaa kuvitusta. Tuosta kompostoinnista kun ei tahdo kauhean myyviä kuvia saada millään. Eikä bokashointi tee tässä suhteessa poikkeusta.


Minulla on kaksi bokashiämpäriä, joista toinen on aina täytössä ja toinen tekeentymässä eli hapattumassa. Nyt alkoi tulla hätä käteen, kun tajusin, että kohta toinenkin ämpäreistä alkaa täyttyä ja edellinen ämpäri on pullollaan tavaraa. Täysinäinen ämpäri on ollut täytössä viime vuoden elokuulta, ja toinen ämpäri joulusta asti. Eli hyvin eri tahtiin ämpärit meillä täyttyvät. 
Ämpärin täytyttyä se saa hapattua muutaman viikon. Vain nesteitä valutellaan sinä aikana. Sitten on vuorossa multatehtaan teko. Vaan nytpä olikin edessä sama ongelma kuin aikaisemmin; tarvittavat tavarat ovat taas kasvihuoneen kiinni jäätyneen oven takana. Kasvihuone on muuten ihan hyvä varastopaikka näin talvella, mutta tämä pienoinen haitta asiassa näin pakkastalvena näköjään sitten on. Kerran suojan aikaan mieheni sai kasvarin oven jo auki, ja minä sain sieltä sisälle säkin multaa, talvikylvölaatikkoni, ruukkuja ja ruukkualustoja. Kuvittelin ehkä, että kasvariin joskus uudestaankin pääsee, mutta luulo ei ole tiedon väärtti. Kukapa olisi osannut ennustaa tällaisia pakkasia näin pitkäksi ajanjaksoksi.
Mutta onneksi muistin ihanan asiakkaani tuoneen minulle töihin pinon viiden litran muovisankoja, joten raahasin ne sieltä kotiin ja tilanne oli pelastettu. Pääsin tekemään multatehtaat!

Olisi minulla tietysti kellarissa iso muovilaatikko, missä yleensä multatehtaani sekoittelen isona satsina kerralla. Se on vain varsin sotkuista puuhaa. Nyt olin ajatellut tehdä toisin eli teinkin multatehtaat suoraan noihin viiden litran ämpäreihin sekoitellen hapattuneen biojätteen samalla vanhaan multaan. Vanha multani oli peräisin sisäkasveista ja siellä näkyy siksi lecasoraa ja perliittiä. Olen kerännyt vanhaa multaa ulkoruukuista talteen multatehtailua varten, mutta arvaatte varmaan mihin ne säkit ovat varastoituna? No luonnollisesti sinne kasvihuoneeseen!

Alimmaiset biot ämpärin pohjalla olivat siis elokuisia. Silti ne näyttivät lähes samalta kuin ämpäriin laitettaessa. Ja niin pitäisikin olla. Bokashointi on hapatusta, joka tapahtuu ilman happea. Siksi biojätteen olomuoto ei vielä ämpärissä hapatusvaiheessa muutu oikeastaan miksikään. Se muuttuu vasta sitten multatehtaassa, kun se pääsee hapen ja mullan kanssa tekemisiin, ja tapahtuu varsinainen kompostoituminen. Silloin fermentoitu biojäte mikrobeineen lataa vanhan, ravinneköyhän mullan taas uuteen iskuun. Huoneenlämmössä tämä tapahtuu jopa parissa viikossa, mikä on mielestäni aina yhtä ällistyttävää.

Kuudentoista litran Organko-ämpärin sisältö sekoitettuna multatehtaiksi tuotti 7,5 viiden litran ämpärillistä tulevaa uutta ravinnerikasta multaa. Enemmänkin vanhaa multaa olisi voinut laittaa, mutta itse sekoittelen nämä ihan näppituntumalla. Mutta multaa aina kuitenkin vähintään puolet, mielellään jopa kaksi kertaa biojätteen määrä. Kellarissa ollut vanha multani oli tosi kuivaa, joten kastelin sitä multatehtaillessani. Täytyy vähän tarkkailla noita ämpäreitä ja kostutella pintaa, jos tuntuvat kuivuvan liiaksi. Kosteuden kanssa täytyy olla kyllä aika tarkkana, sillä liian märkinä multatehtaat alkavat äkkiä tuoksahtaa ikävälle!

Tyhjentyneelle bokashiämpärille tein taas vaan kevyen huuhtelun, jottei sinne muodostunut hyvä mikrobikanta katoaisi. Sitten multatehtaat saivat vielä kangashuput päälleen, jottei hetken päästä ole huushollissa kauhea harsosääski-invaasio. Ja kellari on taas sen näköinen kuin siellä olisi joku jotain puuhastellut!



Bokashinestettä eli bokashiämpäristä hapattumisen aikana valuteltua suotonestettä on kertynyt talven aikana jos jonkinväristä versiota. Joulunajan punajuurien kuoret saivat bokashinesteen hienon punaiseksi. Välillä näytti aika hurjalta valutella ihan vereltä näyttävää nestettä ämpäristä. Yleisin väritys on tuo aamupissan väri. Mies on kova syömään sitruksia, ja kuvittelen värin johtuvan niiden kuorien runsaasta määrästä. Ainakin useimmiten neste tuoksuu hieman happaman appelsiiniselle. 


Näitä ei kannata nauttia, mutta ihailla voi. Olisikohan tässä nyt sitten bokashinesteiden missikisat?!


Bokashineste on upea lannoite sekä sisä- että ulkokasveille. Se sopii hyvin varsinkin kukkiville kasveille sen sisältämän kaliumin ja fosforin takia. Typpeä siinä on vähän hillitymmin. Vähän riippuen tietysti siitä, mitä ämpäriinsä on laittanut. 

Joko sinä olet kokeillut bokashointia?

 

1 kommentti:

  1. En ole kokeillut, mutta tämä juttu oli oikein mielenkiintoinen. Nuo nesteet ovat kuin hienoja mehuja ulkonäöltään ja varmaan ne ovatkin keskelle tarjoiltuna.
    Meillä on kaksi lämpökompostoria ja niitä käytän ahkerasti biojätteille.

    VastaaPoista

Kiitos vierailustasi blogissani. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!