Tammikuu on nyt näyttänyt kyntensä toden teolla ja pakkasta on riittänyt. Mutta vaikka ulkona on kovin talvista, sisällä sentään vihertää. Olohuoneen ikkunalla Hoya carnosa (outer variegated) on nauttinut sekä auringosta että kasvilampun valosta. Aurinko onkin paistanut monena päivänä ihan huikean kirkkaasti luoden jo hieman valheellisen kevään tunnun puutarhurin mieleen. Onneksi on sentään saanut rapistella siemenpusseja ja laittaa jo jotain kylvöjäkin tulemaan. Se hieman helpottaa tässä pakkasia pidellessä.
Luonto on ollut aivan ihmeellisen kaunis lumella kuorrutettuna. Aivan kuin olisi saanut kulkea jossain satumaailmassa. Oma puutarhakin on ollut hauskan näköinen talventörröttäjineen auringon leikkiessä kasvien lumisilla oksilla. Mongolianvaahteraamme ihailen aina talvisin. Se on jotenkin nätti puu varsinkin lumella koristeltuna.
Takapihalla lumimarja ja marhanliljat ovat myös saaneet lumihunnut päälleen. Aamun matalalta paistava aurinko antaa kivan valon.
Kallionauhus ja väriminttu esittelevät myös ylpeinä hienoja lumiperuukkejaan. Aamuauringon valo ei ihan yltänyt pihan perälle asti ja siellä olikin vähän tällainen sininen hetki.
Mongolianvaahtera oli tässä yhtenä iltana hienon näköinen, kun katulamppu valaisi sen takaapäin. Ja kuun kanssa tunnelma oli vieläkin vaikuttavampi. Sunnuntain ja maanantain väliseksi yöksi on luvattu melkein kolmeakymmentä astetta pakkasta ja kuunkin pitäisi olla täysi. Tiistain aikana kovimpien pakkasten pitäisi sitten onneksi hellittää.
Toivottavasti alkava helmikuu ei meitä helistele ihan näin kovilla pakkasilla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos vierailustasi blogissani. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!