18 tammikuuta 2026

Siemenpussien rapistelua ja ensimmäisiä kylvöjä

Orvokin ja paprikan taimia.

Niin se vaan alkaa taas kylvösormia kutkutella, kun uusi vuosi on käynnistynyt. Ensimmäiset kylvöt on tehty ihan tammikuun alussa ja pikkutaimiakin on jo ilmestynyt. Aloitin parilla paprikalla ja orvokilla. Paprikoita olen vaihtelevalla menestyksellä kasvatellutkin, mutta orvokkeja en ikinä. Jostain luin, että ne pitää kylvää aikaisin, ja minähän kylvin. Ne itivätkin pikavauhtia, ja ihmettelinkin miksi ne pitää kylvää niin aikaisin. Olisikohan sillä ollut jotain tekemistä aikaisen kukinnan kanssa. Ehkäpä se tässä selviää.



Kerään siemeniä omista kasveista, mutta ostettuakin tulee paljon. Olen vähän laiska tekemään inventaarioita siemenvarastoihini, joten jonkin verran tulee hankittua vahingossa samojen kasvien siemeniä. Mutta siemenethän säilyvät onneksi hyvin. Itävyysprosentti voi laskea, mutta yleensä aika vanhatkin siemenet itävät ihan hyvin. 
Keräsin syksyllä purppurasilkkiyrtistä siemenet suodatinpussiin kuivumaan. Kauan noilla siemenkodilla kestikin kuivua ja rapsahtaa auki. Silkkiyrttien siemenillä on hauskat untuvaiset ropellit, joilla on mukava lentää tuulen mukana uusille kasvupaikoille. Asclepiadoideae-heimoon silkkiyrttien kanssa kuuluvilla posliinikukilla, jotka ovat lähellä sydäntäni, on hyvin samanlaiset höytyväiset siemenet.

Purppurasilkkiyrtti.



Viime syksynä tilasin Impectan alennusmyynneistä siemeniä tulevalle kesälle, siksi kyseisen yrityksen pussukoita näkyy kuvissa paljon. Kaikki siemenet eivät tosin ole tässä kuvattuina. Olen niin monta vuotta kasvatellut samoja kesäkukkia, että tälle kasvukaudelle yritin ottaa mukaan hieman eri värimaailmaa tutuista kasveista ja jopa eri lajeja. Kehäkukkia minulla ei ole ollut moneen vuoteen, ja nyt nekin palasivat kasvivalikoimaan. Ei ole mitenkään varmaa, että kaikkia näitä edes laitan kasvamaan. mutta on ainakin mistä valita.


Hyötykasvipuolella on aika perinteinen kattaus. Tomaattia, purjoa, persiljaa, basilikaa. En ole mikään innokas hyötykasviviljelijä, mutta kyllä minä aina jotain syötävääkin haluan pihassa kasvattaa. Valkosipulit ovat jo maassa ja perunaakin ehkä laitan kesällä kasvamaan.


Mies toi töistä tällaisia pikkuruisia muovipurkkeja, jotka olivat päätymässä roskiin. Hän oli niitä katsellessaan miettinyt, että vaimo saisi niistä hyviä säilytysrasioita siemenilleen. Oi että, nyt kyllä miehen pisteet nousivat!


Viikonloppuna lämpötila nousi plussan puolelle. Se tarkoitti sitä, että minä pääsin vihdoin kasvihuoneeseen. Sen ovi oli pakkasilla jäätynyt alareunastaan sen verran kiinni, etten ollut uskaltanut sitä väkisin vääntää auki. Sain haettua kasvihuoneeseen syksyllä jättämäni talvikylvölaatikkoni ja ruukkuja. Kuten kuvasta näkyy, minulla ei ole tapana pestä niitä. Joskus voin isompia multia huuhtaista pois, mutta normaalisti en tee edes sitä. Mies kantoi minulle myös jäisen multapussin kasvihuoneesta sisälle kellariin sulamaan. Tässähän voi jo alkaa pikku hiljaa miettiä mitä laittaisi talvikylvöön! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi blogissani. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!