15 joulukuuta 2025

Hoya tannaensiksen pikku yllätys


Hoya tannaensis on kotoisin Tyynenmeren saarivaltio Vanuatulta ja vielä tarkemmin Tannan saarelta. Se on monen muun posliinikukan tavoin siis varsin eksoottisista oloista lähtöisin. Alunperin sitä myytiin nimellä Hoya sp. Tanna, mutta vuonna 2011 sen nimi muutettiin nykyiseen muotoon Hoya tannaensis. "Ensis"-päätettä käytetään, kun hoya nimetään paikan mukaan.



H. tannaensis on meillä aika uusi tulokas. Hankin sen juurrutettuna pistokkaana viime talvena tammikuun lopulla eli se on ollut meillä vasta vajaan vuoden. Se on kasvanut kivasti, mutta ripsiäisten takia olen joutunut siitäkin karsimaan lehtiä, joten se näyttää raukka aika alastomalta. Silti se päätti yllättää minut muutamalla kukkanupulla. Muut tippuivat pois, mutta ilokseni yksi nuppu pysyi ja aukesi. Eli ihaillaan nyt sitten tätä yhtä kaunokaista! 
Minun ripsiäisjuttuni alkavat varmasti jo kyllästyttää, mutta kun niitä nyt vaan sattuu meillä olemaan. Enkä halua lähteä myrkytysrumbaan. Kasveja on niin paljon, että se olisi ihan mahdoton talkoo. Ripsiäiskannan yritän pitää kurissa kasveja suihkuttamalla (siis ihan hanan alla, ei millään suihkepullolla) ja sormin liiskaamalla. Ripsiäisillä on onneksi lempikasvit, joihin ne selkeästi hakeutuvat. Se helpottaa hommaa kovasti.


H. tannaensiksen yksittäiset kukat ovatkin hieman isompia kooltaan, kun se ei kiperrä noita terälehtiään taakse. Tämän läpimitta on hiukan yli kaksi senttiä. Yleensä kukat ovat teriöltään vaaleampia kuin tämä, mutta näitä kokonaan vaaleanpunaisiakin kuvissa näkyy. Keskellä oleva lisäteriö tai sen alapuoli on yleensä tummempi. Tämä väri on kyllä tosi nätti. En olisi yhtään pahoillani, jos näkisin niitä pian lisääkin.

Vain yksi kukka jäi kukkavarteen.

H. tannaensis tuntuu olevan kova kiipeämään ja kiertymään kiinni kaikkeen, mihin se vaan ylettyy. Olen joutunut irrottelemaan sitä jo monesta vieruskasvista ja kasvilampun telineestä sen yläpuolelta. Toivotaan, että ripsiäiset jättävät sen rauhaan, ja se saisi kasvattaa uusia lehtiä ja tietysti niitä kukkiakin.


H. tannaensiksellä on raikkaanvihreät ja melko ohuet lehdet. Nuorina sen piiskoja on helppo pyöritellä tukeen, kun uudet kasvut ovat vielä hyvin taipuisia. Tässä viimeisessä kuvassa H. tannaensis nauttii kasvilampun valosta omalla vakipaikallaan ruokahuoneen lipaston päällä.


8 kommenttia:

  1. Onpa ihana! Juuri luin kirjan huonekasvien historiasta ja on niin hauskaa, miten eksoottisista paikoista omat hoidokit voivatkaan olla.
    Kukka on todella söpö, nukkapintainen ja suloisen värinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tänne kylmään ja pimeään pohjolaan ovat raukat joutuneet sopeutumaan😅Tannaensiksen kukka on kyllä nätti.

      Poista
  2. Ihana kukka, toivotaan sille kavereita:)

    VastaaPoista
  3. Nätti kukka. Kasvi taitaa kiittää sinua lehtien poistamisesta kukkimalla. Näkisiköhän noita pikkuisia kukkia Vanuatulla, jos sinne matkustaisi? Varmaan.
    Ei haittaa ripsiäisjutut. Siihen nähden, että niitä kasveissasi on, kaikki näyttävät hyvinvoivilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa-a, toivottavasti tannaensista vielä Vanuatultakin löytyy.
      Minusta tuntuu, että en muusta kirjoitakaan kuin ripsiäisistä. Mutta kun niitä vaan täällä elelee kasvien seurassa. Hyvä, jos ei vielä kyllästytä!

      Poista
  4. Onpa todella suloinen kukka ja kasvin alastomuus on ymmärrettävää! Kaukana on kukka kodistaan Vanuatulta, mutta onneksi hyvässä hoidossa luonasi. Kuinkahan paljon ripsiäisiä siellä Vanuatulla onkaan?
    Ripsiäisjuttuja saa olla tietenkin ja torjuntakeinojesi lukeminen kiinnostaa aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. H. tannaensis ei nyt ollut oikein parhaimmillaan, mutta joutui silti valokeilaan🫣Mutta kun tuo yksittäinen kukka oli niin kaunis! Vanuatu on tosiaan kaukana ja eiköhän sieltäkin kaikenlaisia tuholaisia löydy. Ripsiäisistä en kyllä tiedä, onko niitä mokomia riesoja sielläkin?! Kiva, jos jaksat juttujani lukea😊

      Poista

Kiitos vierailustasi blogissani. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!