06 syyskuuta 2025

Syksyn merkkejä

Tarhakurjenpolven lehti.

Ilmassa alkaa olla syksyn tuntua, vaikka lämpötila nousikin yllättävänkin korkealle viikonloppua kohti siirryttäessä. Monet kasvit ovat kuitenkin jo sitä mieltä, että kesä alkaa olla taputeltu ja olisi aika siirtyä pikkuhiljaa talvilevolle. Itse rakastan syksyä, sen kuulaita päiviä ja värejä. Niinpä puutarhassakin tulee monesti ihailtua näitä luontoäidin hienosti maalaamia lehtiä, jotka ovat mielestäni ihan kuin pieniä taideteoksia.

Enkeliperhoangervon pikkutaimikin on saanut syysvärin.


Pergolan säleikkövilliviini.

Varma lähestyvän syksyn merkki on myös tällaisten näkymien lisääntyminen tontilla. Tyhjennettyjä ruukkuja, ylöskaivettuja kasveja, pussitettuja rikkaruohoja, katkottuja oksia ja perennojen varsia. Toivottavasti nämäkin vielä joskus ehtii setvimään tämän syksyn aikana.

Lummedaalia 'Blue Wish'.

Viimeisten daalioiden kukintaa on saanut odotella näihin päiviin saakka. On kyllä ollut varsin mielenkiintoinen kesä daalioille. Vaikka suurimman osan esikasvatinkin, niin kylmyys pysäytti kasvun useammalla niistä monta kertaa kevään ja kesän aikana. Jos kasvi on Meksikosta kotoisin, niin voisi kuvitella, ettei se kovin viileästä ilmasta pidä!

Kasvihuoneessa 'Blue Wish'ien jakopalat kukkivat jo kunnolla.
 


Vanhan Längelmäen joriinin sekä kaulusdaaliat 'Famoso'n ja 'Fashion Monger'in istutin suoraan maahan joskus toukokuun puolivälissä. Ne juroivat keskikesään asti, ja lopulta minun oli pakko jo kaivamalla tarkistella juurakoiden kuntoa. 'Fashion Monger'ien juurakot olivat jo osittain mädäntyneet. Loput niistä kaivoin ylös ja siirsin ruukkuun. Niiden paikalle istutin nuo tummalehtiset kurjenpolvet.
Lopulta längelmäkeläinen reipastui ja alkoi kasvaa. Mutta aika matalaksi se jää, koska nyt on myös nuppuja näkyvissä. Ruukkussa sen jakopala kukki jo aikoja sitten. 'Famoso' sen sijaan on tänä vuonna tuollainen kompakti parikymmensenttinen kääpiödaalia. Tässä komeassa korkeudessaan se päätti vihdoin, että on aika kukkia. No, sama kait tuo, kunhan nyt edes joskus kukkii!

Längelmäen joriinissa on kyllä komeita nuppuja.

Kaulusdaalia 'Famoso'.

Kaulusdaalia 'Fashion Monger' on intoutunut kukkimaan ruukussa kasvikaappiin nojaillen.


Honkadaalia 'Verrone's Obsidian' on yksi omista suosikeistani. 

Punalatvat ovat aloittaneet kukintaansa todella hitaasti, mutta nyt on jo muutamia kukkia auki. Jaloängelmät ovat kukkineet puutarhan eri puolilla hyvin eri tahtiin. Nämä kasvavat melko varjoisassa kohdassa penkkiä. Siitä varmaankin johtuu molempien myöhäinen kukinta.

Jokin pörri jaloängelmän kukassa.


Konnanyrtti on yksi hauskimmista loppukesän kukkijoista. Se kasvaa melko korkeaksi, mutta pysyy hyvin pystyssä tukevine varsineen. Sen liilanpunaiset kukat korostuvat kivasti kauniin vihreää lehdistöä vasten.


Katkoin vajan vieressä kasvaneet ja sateiden kumoon piiskaamat kultapallot, ja niiden takaa tulikin näkyviin tämä kaunotar. Kallionauhus on komea ilmestys loppukesän puutarhassa. Meillä se vain joutuu tyytymään varsin ikävään kasvupaikkaan vajan nurkalla pitkien perennojen takana. Aina sen olemassaoloa ei edes tahdo muistaa. Mutta onneksi pörriäiset ja perhoset sen oranssinkeltaiset kukat kyllä löytävät. Tänä kesänä sen lehdetkin ovat kohtuu hyvin säilyneet ehjinä. 


Lobelia cardinalis.

Monivuotiset lobeliat ovat myös kiitollisia loppukesän kukkijoita, ja siksi niitä täällä yritänkin kovasti nostaa esille. Ne kukkivat pitkään, pysyvät yleensä hyvin pystyssä, eivätkä ainakaan meillä ole levinneet holtittomasti. Siemenestä niitä on helppo lisäillä.

Lobelia siphilitica ja Lobelia siphilitica 'Alba'.

Jalokurjenpolvi 'Dragon Heart' on myös yksi näitä myöhäisiä kukkijoita. Se kukkii yleensä
keskikesällä ensimmäisen kerran ja loppukesällä uudestaan.

Syysvuokoissa on hurjasti nuppuja, joten kukintaa pitäisi riittää
pitkäksi aikaa.


12 kommenttia:

  1. Honkadaalia, aika erikoinen nimikin muuten, on upean erikoinen ja tuo väri on kyllä myös aivan uskomattoman kaunis. Kallionauhus on lähellä sydäntäni myös, se on jotenkin vanha ja vakaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähtidaalia taitaa olla niiden toinen nimitys. Jossain tämä 'Verrone's Obsidian' kulkee nimellä 'Honka Black'. Ei siis ole mäntydaalia😂Se on ihan maagisen värinen ja upea!
      Kallionauhus kuuluu ihan ehdottomasti puutarhaan. Vaikka sitten piiloon vajan nurkalle! Meillä se on siellä vain tilanpuutteen vuoksi. Kun se tuli meille vuosia sitten, istutin sen tuohon odottamaan parempaa paikkaa. Ja edelleen se siellä odottelee!

      Poista
  2. Honkadaalia 'Verrone's Obsidian' on totisesti upea ilmestys.
    Kyllä niitä syksyn merkkejä alkaa jo olla runsaastikin. Ruskavärit toivotan tervetulleiksi. Niiden seuraamisesta on tullut vuosi vuodelta tärkeämpi syksyyn kuuluva elementti.
    Sinulla ei taida olla kotiloita puutarhassasi? Kasvien lehdet ainakin ovat ehjiä. Meillä kotiloita on ollut jo vuosia. Tänä vuonna niitä on erityisen paljon. Kallionauhus on kotiloiden suosimaa herkkua. Luulenpa, että daaliatkin olisivat harvinaisen reikäisiä, jos istutan ne suoraan maahan. Terassilla, talon seinustalla sijaitsevissa rukuissa kotiloita on yleensä harvoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tumma daalia on kyllä aika namupala!
      Lehdet alkavat kellastua vääjäämättä ja syksy alkaa konkretisoitua. Minustakin on mukava seurata syksyn värien kehittymistä ja kasvien valmistautumista talveen. Hieman haikeaakin, mutta pieni melankolisuus kuuluu syksyyn.
      Kyllä meilläkin on kotiloita, mutta ei kuitenkaan vielä ihan riesaksi asti. Kallionauhuksen lehdet ovat pysyneet ihmeen ehjinä, vaikka kotiloita keikkuu nyt vähän joka perennan latvassa. En edes niitä sen ihmeemmin keräile. Katsotaan kopsahtaako laiskuus jossain kohtaa omaan nilkkaan😏

      Poista
  3. Totta, syksyn aistii jo selvästi, vaikka eilen lämpö kipusi 24 asteen tienoille ja aurinko paistoi. Puutarhatyötkin liittyvät jo syksyisiin puuhiin kuten sinunkin jutustasi on nähtävissä. Hienoja daalioita ja kaikkea muutakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuntuu vähän hullulta puhua syksystä, kun lämpötila hipoo hellerajaa😂Mutta kyllä se sieltä on vääjäämättä tulossa!

      Poista
  4. Honkadaalia ei taatusti jätä räväkällä värillään ketään kylmäksi. Kauniita daalioita kaikki.
    Lämpöä vielä riittää runsaasti, vaikka ollaankin jo syyskuussa.
    Onneksi puutarhamme on säilynyt kotelo-ongelmalta. Hyvin tarkkana saa kuitenkin olla, jos hankkii uusia kasveja puutarhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daaliat ovat kyllä kauniita, jos vain ehtisivät kukkia😅
      Ihmeellinen lämpöaalto on nyt meneillään. Mutta niinhän se monesti syyskuussa vielä tulee.
      Teilläkö ei ole kotiloita, mahtavaa! Kannattaa todellakin sitten olla tarkkana uusien kasvien kanssa. Ja oikeastaan kaikkien pihaan toimitettavien tavaroiden kanssa. Kuulin kesällä ikävän kertomuksen kuinka erään pariskunnan pihaan olivat kotilot levinneet kotiin tuodun kivikuorman lavan alta🙁

      Poista
  5. Syksyn henki on ilmassa ja kukinta sen mukaista ja komeita daalioita sinulla! Jaloängelmät ovat ihania, meillä kukkien ihailu on vain etänä, kun kukkavanat ovat yli kahdessa metrissä. Konnanyrtistä tykkään myös ja meillä se vasta aloittelee kukintaansa. Ja syysvuokot, ihanaakin ihanampia! Ihanat lobeliat, minullakin kohta kukkii! Tuo punainen on aika huomattava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, daaliat olisivat komeita, jos kukkisivat🤭No, muutamakin kukka kelpaa minulle!
      Jaloängelmä oli jalomielisesti kumartunut meillä punalatvojen seuraan, joten siitä sai kivasti lähikuvia. Konnanyrtti on kiva syyskesän ilo. Onneksi on kaikkia näitä loppukesän kukkijoita!

      Poista
  6. Syksyn merkkejä on jo ilmestynyt, villiviinin ja mustikoiden lehdet ovat jo saaneet hienoja värejä vaikka lämmintä on. Perhosia ja kimalaisia liikkuu vielä kukissa ja metsässä kiusaavat hirvikärpäset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyn tuntua on ilmassa, juu! Perhosia on nyt paljon liikkeellä pörriäisten lisäksi ja se on kyllä aina yhtä ilahduttava asia😃

      Poista

Kiitos vierailustasi blogissani. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!