Perunoita esikasvatukseen kasvihuoneeseen

No niin, tulihan sitä lämpöä vihdoinkin. Tänään oli päivällä lähes 

kaksikymmentä astetta lämmintä, vaikka aurinko vain pilkahteli pilvien välistä. 

Välillä ripsi vähän vettäkin. 

Eilen laitettiin lumikola kesäteloille. Jää nähtäväksi oliko ennenaikaista!

Otin myös harsohupun pois keisarinpikarililjoilta.

Ostin tässä taannoin pussillisen Siikli-siemenperunoita. Ne ovat odotelleet 

keittiön lattialla ihan omassa verkkopussissaan ja 

kasvatelleet siinä sivussa pikkuruisia ituja.

Tänään pääsivät sitten kasvihuoneessa maitotölkkeihin ja muihin potteihin

 aloittelemaan kasvua. En tiedä onko oikeaoppisesti laitettu, 

mutta kokeilen nyt näin ja katsotaan kuinka käy.

Olen kerännyt maitotölkkejä tomaatteja varten, mutta nyt niihin
pääsivätkin perunat.

Jätin tilaa lisätä multaa, jos ja kun potut lähtevät kasvamaan.

Laitoin myös yhden ämpärin ja pikkulokerikollisen.

Eilen ruukuttelin loput daaliat ja perennoiden juurakot. Myös vaarinkukan 
sipulit puhdistelin, erottelin ja ruukutin uuteen multaan.

Muovikasvarissa kasvihuoneen sisällä asukit ovat kaikki ok. Samettikukat 
selvisivät kylmistä öistä kunnialla. Persiljat ja purjot sietävätkin kylmää
paljon paremmin, joten eivät ole olleet viileydestä moksiskaan. Parina yönä
en ole enää edes sulkenut vetoketjuja.

 

Hoya obovata kukkii

Hoya obovata innostui kukkimaan ensimmäistä kertaa ja tekikin kauniit kukat. 

Toinenkin kukka on tuloillaan. Tuoksu on iltaisin vienosti parfyymimäinen. 

Tämän Hoya obovatan olen hankkinut 15.3.2022. 

Se on kasvanut melkoisesti ja paksuvartisena sitä on todella vaikea 

saada kauniisti mihinkään tukeen kieputettua. Niinpä se keikkuu tuessaan

varsin humoristisen näköisesti painovoimaa uhmaten. Kun posliinikukat vielä 

pienijuurisina kasveina viihtyvät kokoonsa nähden pienissä ruukuissa, 

on niiden pystyssä pitäminen välillä hieman haastavaa.

Tämä on ollut posliinikukistani helppohoitoisimpia ja kiitollisimpia kasvatettavia.

Tässä Hoya obovata yksin koko komeudessaan.

Normaalisti obovata asustelee olohuoneen ikkunalla
muiden posliinikukkien joukossa. Tästä sekamelskasta
 on vähän vaikea yksilöitä erottaa!

Posliinikukkia Viherkasvitorilta

Tänään saapuivat Viherkasvitorilta Iisalmesta tilaamani posliinikukat ja pari 

muuta kasvia. Eniten himoitsemani kasvi oli Hoya clemensiorum, 

muut jotenkin vain hyppäsivät ostoskoriin. 

Kaikki kasvit olivat tosi märkiä, joten katsoin parhaimmaksi vaihtaa kaikille uuden

kasvupohjan. Sekoitin posliinikukille kookosta, multaa, perliittiä, kaarnaa ja biohiiltä. 

Ne pääsivät kasvamaan muoviruukkuihin. Raatokukalle ja piikkikruunulle 

laitoin multaa ja hiekkaa kasvupohjaksi. Ne saivat saviruukut uudeksi kodikseen. 

Tässä koko tilaus yhdellä silmäyksellä. 

Hoya sp. Sabah

Hoya cv. Chouke

Hoya sp. aff. burtoniae variegated

Hoya sigillatis (round leaves)

Hoya caudata

Hoya clemensiorum Sumatra

Piikkikruunu eli Euphorbia milii.

Ei tarvitse ihmetellä mistä piikkikruunun nimi tulee,
kun kurkistaa lehtien alle.

Kelloraatokukka eli Stapelia leendertziae.

 

Kevät keikkuen tulevi

Juupa juu, kevät keikkuen tulevi. Tai sitten ei. Lumet olivat jo kaikki sulaneet

ja oli jo kovin keväinen olo. Kunnes pari päivää sitten iski 

todellinen takatalvi pakkasen ja uuden lumen kera. Kyllä tuntui taas ikävältä, 

vaikka tähän olikin jo mielessään varautunut. Joka kevät sama yleensä toistuu.

Piha 20.4.2024.

Nämä kaksi kaveria ovat tulleet kovin tutuksi aamukahvipöydässä.
Toinen anturi on vajan seinällä ulkona ja toinen kasvihuoneessa sisällä.

Kolmas mittari on kasvihuoneessa olevan muovisen
kasvihuoneen sisällä.

Muovisessa kasvarissa on muutama daalia ruukutettuna sekä kesäkukkia ja
perennoja kylvettynä. Sisältä olen tuonut purjoa. Ja samettikukka on itänyt
tuolla kasvarissa ja pikkutaimet värjöttelevät siellä ainakin vielä
tähän asti hyvällä menestyksellä.

Lämmitys hoituu vanhanaikaisesti kynttilöillä.
Yllättävän tehokas konsti.

Purjot eivät viileästä hätkähdä.

Pikkuruiset samettikukat sinnittelevät kylmyydessä.

Viime yönä oli ulkona pakkasta alimmillaan -7,3°C. Kasvihuoneessa
 lattian rajassakin -3,9°C. Muovikasvarin sisällä Julianan mittari
näytti käyneen hiukan +1°C alapuolella eli ei siis ollut pakkanen
päässyt muovin alle. Lämpötilaerot on hurjia, kuten kuvasta näkyy.
Päivällä auringon pilkahtaessa lämpö on kohonnut hupun alla 
lähelle kolmeakymmentä astetta.

Ulkona pudistelin lumet ja jäät keisarinpikarililjojen harsoasumuksen päältä
ja kiristelin harson taas tiukalle.
Kaksinkertaisen harson alla jaksellaan mainiosti.

Marhanliljojenkin on ihan pakko nousta lumen keskelle.

Marhoja ja tammenterhoja.

 

Farmer Gracyn tilaus saapui tänään

Tein Farmer Gracylle Hollantiin tilauksen 26.12.2023. Laitoin toiveeksi,

 että lähettävät kasvit vasta näin huhtikuun puolivälin jälkeen.

 Ja siellä toiveet kyllä otetaan hienosti huomioon. 

Tässä tilaukseni kuvina.

Paketti purettu ja kaikki oli niin kuin pitikin olla.

Daalioiden juurakot olivat aika huonon näköisiä,
mutta eiköhän niistä jotain toivottavasti tule.
Yhdessä Night Butterflyssä oli pieni kasvun alkukin
näkyvissä.

Daalia Twyning's Smartien juurakot.

Daalia Famoson juurakot olivat ainoat todella pulleat 
ja hyvän näköiset.

Daalia Fashion Mongerin juurakot olivat kyllä ala-arvoisia.
Tässä kaikki kolme juurakkoa, joista kaikki pötkylät irti.
Näistä reklamoin. Katsotaan saanko uudet tilalle.

Perennojen juurakot olivat kaikki suurinpiirtein ok. 

Talvetettujen daalioiden ihmettelyä

Kävin hieman katsastamassa puukellarissa talvehtineita daalian juurakoita. 

Ne ovat viettäneet talven kellarin lattialla pahvilaatikoissa 

ja sanomalehteen kevyesti kiepautettuna vain isoimmat mullat pois ravisteltuna.

Nostin ruukut ulkona sateelta suojaan ennen talvettamista, 

jottei multa olisi likomärkää. Itse asiassa paakut ehtivät kuivua todella hyvin 

ennen kellariin viemistä.

Yksikään juurakko ei näyttänyt mahdottoman pahalta, kun niitä kävin läpi.

Isoimmat juurakot jätin vielä talviunille, mutta kaktusdaalia 'Park Princess' 

pääsi tarkempaan syyniin. Multapaakut olivat niin kovia, että liottelin niitä 

tunnin verran nähdäkseni hieman juurakoiden kuntoa. Mutta todettuani 

niiden olevan kohtuu ok, en viitsinyt väkivalloin enempää niitä rikkoa.

Liotuksen jälkeen ruukutin juurakot ja vein ne kylmästi 

lämmittämättömään kasvihuoneeseen. Siellä ne ovat muovisessa

kasvihuoneessa kasvihuoneen sisällä. Katsotaan kuinka käy.

Park Princessin juurakoita.

Vähän ryppyisiä juurakkopalleroita näkyi.

Kevyt liotus. Eivät edes olleet kokonaan veden alla. Sitten ruukkuihin.

Iso viininpunaisen daalian juurakko sai vielä jäädä talviunille.

Lummedaalia 'Blue Wish' in juurakot näyttivät tosi hyviltä.
Nekin jäivät vielä odottamaan.

 

Keisarinpikarililjat

Voi näitä keisarinpikarililjoja! Miksi ihmeessä niillä on niin kova kiire 

nousta näin aikaisin maan pinnalle?! Ensi viikoksi on luvattu taas

kylmenevää ja jopa pakkasasteita yöksi. Eli se tarkoittaa sitä, että näitä on 

peiteltävä, tai muuten on luvassa epämuodostuneita nuppuja 

ja lehtien ruskistumista.

Nämä ovat oikeastaan ainoita puutarhamme kasveja, 

joita suostun näin kovasti paapomaan. 

Yleensä meidän pihan kasvit saavat kasvaa ilman sen ihmeempiä suojauksia. 

Jos joku ei kestä meidän ilmastoamme, se on sitten raaka peli ja hyvästi!

Keisarinpikarilijoja hoivaan erityisen huolella. Kukinnan jälkeen nostan ne maasta 

tuleentumaan ilmaviin koreihin vajan suojiin. Syksyllä siistin sipulit ja istutan 

samaan kunnostettuun penkin kohtaan. Lisään yleensä uutta multaa, lecasoraa

 ja luujauhoa. Lecasoraa laitan varsinkin sipulien alle, jotta sateisena syksynä ne eivät

mädäntyisi. Vanhan varren kohdalle jää lähes aina melkoinen reikä,

 ja monesti laitankin sipulit hieman vinoon, jottei reikään kertyisi vettä.

Sipuleitahan ei siis tarvitse nostaa ylös joka vuosi, mutta itse olen huomannut 

niiden säilyvän paremmin kuivassa kukinnan jälkeen ja ne kukkivatkin mielestäni

 paremmin. Liika märkyys on kaikille sipulikukille kohtalokasta.

Kesällä tällä paikalla kasvaa kesäkukkia.

Hauskasti tuleva väri erottuu jo pikkuisista aluista.
Näitä on meillä keltaisena ja oranssina.
Muutama punainenkin pitäisi seassa olla, mutta en tiedä
ovatko hävinneet kokonaan. Viime kesänä keltaista oli selvästi eniten.

Tulevia hallaöitä varten virittelin valmiiksi tukia,
jotta saan harsotettua koko porukan helposti.

 

Tsinnioiden koulintaa

Loistotsinnia 'Zahara Starlight Rose' pääsi tänään koulittavaksi.

Pikkuruiset tsinniat koulittuina.

Pöytätila alkaa pian loppua, kun täytyy koulia näitä kasvatteja omiin
ruukkuihinsa. Tässä tsinniat, tomaatit, basilikat ja leijonankidat 
sulassa sovussa.