Helmikuun loppu

On ollut kyllä erikoinen talvi, ja kohta se on virallisesti ohi, kun alkaa maaliskuu. Mutta miltä näyttää puutarhurin helmikuun loppu? Eilen tein pienen katsauksen sekä sisällä että ulkona. 

Ensin tarkistin tilanteen sisällä. Ahkerana siemenkasvattajana olen tottunut säästämään kaikenlaisia purkkeja ja rasioita uusiokäytettäväksi kevään kasvatuksissa. Viime keväänä huomasin, että maitotölkit, joita yleensä olen käyttänyt tomaateilla, olivatkin käteviä perunoiden esikasvatuksessa. Tomaateille aloin käyttää kahvipusseja, joita on helppo rullata korkeammaksi taimien kasvaessa, ja multaakin on näin helpompi lisätä. Eiköhän näillä jo aika hyvin alkuun pääse?

Viidakkotohtorilta tilasin bokashirouhetta, valmiiksi ladattua biohiiltä ja mikrobiliuosta, jolla fermentoin kesällä rikkaruohoja ja teen hyväntuoksuista nokkoskäytettä. Kaikki nämä kolme käyvät myös bokashiämpäriin biojätteiden hapattamiseen.

Vesisateen tauottua käväisin ulkona. Piha näytti aika lohduttomalta. Talventörröttäjät sojottivat kukkapenkeissä hujan hajan. Lunta oli lämpöasteista ja vesisateista huolimatta silti vielä yllättävän paljon. Rusakoiden ja kauriiden jälkiä ja jätöksiä oli joka puolella. Eniten silti pelkään mahdollisia myyrien tuhotöitä, kun laitoin syksyllä niin paljon tulppaanien sipuleita maahan.

Kasvilavat olivat luopuneet lumipeitteistään ja talvehtivat purkkiarmeijani olivat ilmestyneet näkyviin. Saa nähdä kuinka moni noista selviytyy, kun tapanani on jättää ruukut aina pystyyn talveksi. Ja näköjään viimeisiä en ole jaksanut edes kaivaa kunnolla mullan alle. Pystyssä oleviin ruukkuihin jää usein tuo vesiallas, kun lumi alkaa sulaa, mutta yllättävän hyvin olen tällä tavoin saanut kasvit kuitenkin selviytymään talven yli. Perennat ovat yleensä todella sitkeitä. 

Kannoin kellarissa kasvuun lähteneet tulppaanit ja laukat ulos, lisäsin multaa päälle ja laitoin ne kylmälavaan muiden talvehtijoiden seuraan pakkaspeitteiden alle. 

Talvikylvölaatikkoni ovat vieläkin melko hyvin pysyneet lumen alla. Terassilla on yksi laatikko, johon laitoin sisällä kuukauden päivät ennen ulos tuontia viettäneet ruukut. Eli ne lämmin-kylmä-lämmin -käsittelyä kaipaavat perennat.

Kurkistin myös kasvihuoneeseen, kun oven sai helposti suojasäällä auki. Siellä olevat hyllyköt huputin valmiiksi jo syksyllä kevättä varten. Niihin on kiva tuoda pikkutaimia jo hyvinkin aikaisin keväällä. Viime kesäistä multaa on muutama pussi jäljellä ja vanhaa multaa talteen otettuna nurin käännetyissä multasäkeissä. Vähän kun tavaroita järjestää uuteen asentoon, on kaikki valmista kevään taimia varten.

Tulppaanitkin piipottelivat jo helmikuulla ylös talon edustan kukkapenkissä!

 Mitähän maaliskuu tuo tullessaan?