03 maaliskuuta 2025

Maaliskuun alun touhuja

Maaliskuu alkoi hyötykasvien talvikylvöillä. Perennat olinkin jo talvikylvänyt aikaisemmin. Joitain unohtuneita saatan vielä laittaa lisääkin, mutta aika lailla talvikylvöt alkavat olla tehtynä. Joku saattaa kauhistella kylvöjeni määrää, mutta osa on ihan vain kokeiluja, ja osa kasveista menee eteenpäin. Ihan kaikkia en saa omaan pihaan mahtumaan. 

Kylvämäni kasvit:

  • Lehtikaali 'Dwarf Green Curled'
  • Lehtikaali 'Scarlet'
  • Palmukaali 'Nero di Toscana'
  • Pinaatti
  • Bataviasalaatti 'Lollo Rossa'
  • Tammenlehtisalaatti 'Red Sallad Bowl'
  • Salaattisipuli 'Long White Ishikura'
  • Persilja 
  • Sareptansinappi 'Red Frills'
  • Pak-choi
  • Rucola
  • Rapini eli varsiparsakaali 

Osa siemenistä oli aika vanhoja, joten saa nähdä tuleeko joistain niistä mitään. Yleensä siemenet säilyttävät itävyytensä kohtuu hyvin ja aina kannattaa kokeilla ennen kuin heittää niitä pois.


Valmiit kylvökset laatikossa lähdössä ulos.

Osa talvikylvöistä on haudattu hankeen. Nyt nekin kyllä alkavat sieltä jo paljastua. Osa minulla
on ihan vain näin terassilla. Tuossa päällä on katos, joten heittelen välillä lunta laatikoiden päälle,
jotta kylvökset eivät kuivahda. Joskus laitan lunta myös laatikon sisälle, jos olen oikein viitseliäs.

Lauha talvi on pitänyt lämpökompostorin toiminnassa läpi talven, vaikka sinne tulee kohtuu vähän tavaraa bokashoinnin ansiosta. Kompostori alkoi olla aika täynnä, joten päätin tyhjentää sitä, kun alaluukun sai helposti auki. Yleensä en ole lämpökompostoria talviaikaan tyhjennellyt, joten poikkeuksellinen talvi on siis senkin puolesta ollut. 

Kompostorista tullut kompostoitunut biojäte oli aika märkää. Niinpä sekoittelin siihen hiukan kuiviketta ja pakkasin sen säkkeihin. Laitoin säkit vajaan odottamaan lumien sulamista, kun en halunnut heitellä arvokasta tavaraa summan mutikassa lumen päälle. Niinkin olisi tietysti voinut tehdä. 

Ai että oli muuten nautinnollista ottaa lapio tuolta vajan seinältä uudesta koukkusysteemistä, kun tuli silloin syksyn viimeisinä puuhina laitettua vajan ripustusratkaisut uusiksi!

Kompostoitu biojäte, johon sekoitin hieman kuiviketta.

Lumen alta alkaa paljastua kaikenlaista. Vanhoissa kompostilaatikoissa törröttää silppuamista odottavia korsia syksyltä, ja mitähän lienee noissa vanhoissa multasäkeissä? Luultavimmin fermentoituja rikkaruohoja. Ne kun laittaa keväällä kompostiin, niin johan alkaa tapahtua!

Tarhakylmänkukkia.

Kasvulavoissa ruukuissa talvehtineet perennat osoittavat heräämisen merkkejä heti, kun lumi päältä väistyy ja ruukut hieman kuivahtavat. Olen todella huolimattomasti ne lavoihin syksyllä heitellyt. Osan olen sentään jaksanut alkuun kaivaa vähän syvemmälle mullan alle, mutta osa on keikkunut ihan miten sattuu mulla päällä. On aina yhtä sykähdyttävää nähdä uutta kasvua talven jälkeen.

Japaninlehtosinilatva.


Niittysinilatva.

Keltapeippi.

Unelmatädyke.

Japaninhanhikit.

Kevät etenee vauhdilla ja lämmintä on luvattu edelleen. Itse en henkilökohtaisesti toivo näin aikaista kevättä, koska se on kasvuun lähteneille kasveille kurjaa, kun se takatalvi yleensä aina sitten kuitenkin iskee jossain kohtaa. Onneksi ainakin meidän vanhat perinneperennamme ovat siihenkin aika hyvin sopeutuneet. Toivotaan lempeitä kevättuulia puutarhaan!


02 maaliskuuta 2025

Bokashin multatehdas

Runsas kuukausi sitten alkuun laittamani bokashin multatehdas valmistui. Tai ainakin melkein. Fermentoitumisaika taisi jäädä päällimmäisillä kerroksilla pikkuisen liian lyhyeksi tuon ämpärin täyttövaiheen jälkeen. Multatehtaassa oli nimittäin aika paljon vielä "sattumia" kuukaudenkin päästä sen aloittamisesta. Osa massasta oli ämpärin pohjalta melko märkää, mikä ei ole multatehtaalle oikein hyvä asia. Kostuttelin multatehdasämpärien pintamultaa jossain vaiheessa, kun se alkoi kuivahtaa liikaa (mikä sekään ei ole hyvä asia), mutta en mitenkään erityisen raskaalla kädellä. Mutta tuo osan massan liika märkyyskin on varmasti voinut vaikuttaa multaantumiseen.
Prosessi ei aina suju ihan yhtä hyvin. Mutta mitään peruuttamatonta ei kuitenkaan ole tapahtunut. Sekoittelin kaikkien multatehtaiden mullat isossa muovilaatikossa, jolloin kosteus tasaantui, ja pienin sormin isompia multaantumattomia palasia. Siirsin jotakuinkin valmiin multatehtaan massan vanhaan multasäkkiin ja suljin sen kevyesti. Aika kyllä tekee tehtävänsä, kun massa saa olla vielä hetken itsekseen. Tarkoitus oli antaa valmistuneen mullan jäädä noihin ämpäreihin, joihin alunperin multatehtaat tein, mutta kun ne näyttivät multaantuneen niin epätasaisesti, sekoittelin ne kaikki vielä uudestaan keskenään. 
Bokashiämpäriin tuli tällä kertaa vähän vaikeampaa tavaraa, kuten esimerkiksi sinne pilkkomani posliinikukan oksia. Niitä jouduin multatehtaasta poimimaan pois, kun en ollut silpunnut niitä tarpeeksi pieniksi. Samoin nuo viimeksi ämpäriin laitetut paksut kukkien lehdet eivät olleet ehtineet fermentoitua tarpeeksi, jotta olisivat multatehtaassa ehtineet tässä ajassa multaantua. Ulos laitettaessa ne eivät haittaisi tuolla mullan seassa mitään, mutta jos satun käyttämään tätä multaa sisäkasveille, en niille ehkä kuitenkaan halua pieneen purkkiin silkkaa biojätettä laittaa.
Nämä minun pohdiskeluni saattavat aikaansaada sellaisen kuvan, että tämä bokashointi ja multatehtaan teko olisi jotenkin kauhean vaikeaa, mutta haluan vain tuoda esiin omia havaintojani siitä, mitä kaikkea voi tulla eteen ja mitä huomioida. Kaiken kaikkiaan bokashointi on äärettömän helppoa ja mielenkiintoista, kun vain sisäistää muutaman perusasian!

Fermentoitu biojäte menossa multatehtaaseen. Nämä viimeksi ämpäriin lisätyt biojätteet eivät 
ilmeisesti ehtineet hapattua ämpärissä tarpeeksi pitkään ennen multatehtaaseen laittoa.

Ämpärit tyhjänä ja säkki täynnä.

Valmis multatehdas oli tällä kertaa vähän epätasaisemmin multaantunut kuin yleensä
ja "sattumia" oli huomattavan paljon.

Sisäkukille/taimille sekoitan valmiin bokashimullan ihan tavalliseen puutarhamultaan ennen käyttöä.
Sekoitussuhdetta en niin tarkkaan mittaile. Ehkä se on noin puolet ja puolet.

Minulla on kellarissa ja kasvihuoneessa näitä vanhoja multasäkkejä uusiokäytössä. Menin välillä
jo itsekin ihan sekaisin mikä on käytettyä multaa ja mikä uutta, ja aloin merkitä pussit.

Kerään sisäkukilta ja ulkokasvien ruukuista vanhaa multaa talteen multatehtailua varten.
Sekoittamalla bokashin vanhaan multaan saa sen uudistettua taas käyttökelpoiseksi,
ravinteikkaaksi kasvupohjaksi. Minusta se on ihan huikea tapa kierrättää multaa!


Tätä multatehdasvaihettahan ei missään nimessä tarvitse tehdä sisällä. Fermentoidun biojätteen voi säilyttää ilmatiiviisti talven yli kevääseen asti ja tehdä multatehtailun ulkona jyrsijäsuojatussa "astiassa", jossa biojätteen voi helposti sekoittaa vanhaan multaan. Tärkeintä on se, etteivät jyrsijät pääse biojätteeseen käsiksi multatehtaassa. Itse olen kokenut helpoimmaksi tehdä multatehtaat tästä syystä sisätiloissa, missä myös lämpötilaa on helpompi valvoa. Noin huoneenlämmössä multaantuminen tapahtuu parhaiten.