28 lokakuuta 2024

Ja helppoa perennapenkkien siivousta


Nyt kun pihan "haravointi" on hyvällä mallilla, täytyi katse kääntää kukkapenkkeihin. Ne ovat olleet tämän kesän todella huonolla hoidolla ja se kyllä näkyy. Yleensä teen keväällä rikkaruohojen kitkentäkierroksen jo monta kertaa ennen kuin perennat lähtevät kunnolla kasvuun, mutta tänä vuonna en muista kävinkö edes kunnolla penkkejä läpi. Rakastan kantattuja reunoja kukkapenkeissä, mutta nyt nekin ovat kasvaneet ihan umpeen. Olin jotenkin suunnitellut, että olisin nyt syksyllä saanut edes jonkun penkin kantattua, mutta haaveeksi taitaa jäädä. 


Ison kukkapenkin pionikaaressa pionit ovat olleet ihan tukehtua rikkaruohoihin. Ne kun ovat olleet tuettuna aitaverkoilla, joiden välistä on vaikea kiskoa rikkoja pois. Nyt poistin tuet ja katkoin pionien varret. Pionitkin taitavat olla vajonneet liian syvälle, vaikka olen ne aikanaan yrittänyt kohopenkkiin istuttaa. Nyt olisi ollut hyvä aika kaivaa nekin ylös ja nostaa juurakkoja ylemmäs, mutta tähän talkooseen ei nyt intoa riittänyt.

Penkin päädyssä töröttää harmaana juuriestekangas, joka aikanaan suojasi pioneita värimintun invaasioyrityksiltä. Juurieste on kaksinkerroin ja ulottuu ainakin 30-40 cm syyyteen. Toiminut hienosti monta vuotta. Nyt senkin voisi kaivaa ylös, kun väriminttujen tilalla kasvaa purppuraheisiangervo 'Little Angel'. Oikeassa alakulmassa oleva rytö on rusopäivänliljan kasvusto, josta poistin vain kaatuneet kukkavarret.



Minulla ei ollut ollenkaan haravaa mukana tässä touhussa. Käsin revin rikkaruohoja ja yritin etsiä piiloutuneita tammentaimia. Tässä kohtaa kasvaa marhanliljoja, joten paikka on alastoman näköinen, kun niiden varret katkoi pois.



Tammen alla kasvaa hopeatäpläpeippiä ja varjoyrttiä. Niidenkin seasta poistin vain tammen taimet. Lehdet saavat jäädä.



Kuunliljojen lehdet saavat myös jäädä maatumaan paikoilleen. Keväällä niistä ei ole paljonkaan enää jäljellä. Vasemmalla näkyvät täpläpipo 'Mystica'n muutamat varret jätin vielä paikoilleen, kun haluan kerätä niistä siemeniä. Muutenkin olen hyvin suurpiirteinen tässä penkkien siivouksessa. Puiden lehdet saavat jäädä penkkeihin. Mutta enää en katko ja pilko perennojen varsia suoraan kukkapenkkeihin. Se systeemi ei toiminut kyllä alkuunkaan. Mieluummin pistän ne oksasilppurilla pieneksi ja käytän sitten. Enkä välttämättä kukkapenkissä. 
Toisaalta halua myöskään jättää penkkejä ihan kokonaan syksyllä oman onnensa nojaan. Silloin keväällä on vastassa ihan kauhea kaaos. Ainakin katkon osan pisimmistä perennan varsista puolesta välistä poikki, etteivät ole keväällä aivan sikin sokin. Ymmärrän kyllä myös ihmisiä, jotka haluavat putsata kukkapenkit syksyllä täysin puhtaaksi. Keväällä siivoaminen on joskus hankalaa, kun osa perennoista lähtee aikaisin kasvuun, tai ainakin sipulikasvit ovat siivouksen tiellä.



Jättilehtisen sinikuunliljankin lehdet ovat jo menneet aika pieneksi. Sillä oli kuitenkin vielä pystyssä muutama komea kukkavarsi siemenkotineen. Joskus olen sitäkin kasvattanut siemenestä.

Sinikuunliljan kukkavarsi.

Kukkapenkissä kasvaa muutama perenna, joista pidän kovasti muuten, mutta ne ovat todellisia riesoja siementaimiensa takia. Yksi niistä on tummakurjenpolvi, josta myös pörriäiset tykkäävät kovasti. Mutta näitä siementaimia sitten löytyykin joka paikasta. Toinen supersiementäjä on harmaamalvikki, jota monet inhoavat suuresti. Minusta se on kaunis perinneperenna, joka sopii tällaisen vanhan talon puutarhaan. Mutta kieltämättä se voisi siementää pikkuisen vähemmän. Ja onhan se aika ikävä kitkettäväkin syvän paalujuurensa takia.

Tummakurjenpolvi.


Osan varjo- ja marhanliljojen varsista katkoin pois, mutta osan haluan aina jättää talventörröttäjiksi. Minusta ne ovat todella koristeellisia. Ja kuten kuvista näkyy, penkkien siivoukseni on todellakin aika pintapuolista.


Perennojen kovat varret kerään erikseen ja pehmeät rikkaruohot survon vanhoihin multasäkkeihin. Rikkaruohojen fermentointiin käyttämäni mikrobineste alkaa olla aika lopussa, joten nämä saavat todennäköisesti odottaa säkeissä kevääseen ihan sellaisenaan. Tosin ilmatkin alkavat sen verran kylmetä, ettei fermentoitumista enää edes ehtisi tapahtua syksyn aikana.


Tukiverkkojen ja kaaritukien kerääminen ja niputtaminen on syksyllä ärsyttävää puuhaa, kun niille ei oikein tahdo löytyä järkevää talvisäilöä. Välillä olenkin jättänyt osan penkkeihin odottamaan kevättä.


Vielä vaan jaksavat komeamaksaruoho ja syysasteri 'Patricia Ballard' ilahduttaa syystöiden tekijää puutarhassa.



Viiruhelpi näyttää vielä kovin vihreältä ja pirteältä. Sen kasvupaikka keskellä kukkamaata on suojattu ympäriinsä samanlaisella juurimattovirityksellä kuin aiemmin kerroin pionikaaressa. Se kasvaa siis kuin pohjattomassa isossa ruukussa. Ihmeen hyvin tuo viritys on pitänyt jo vuosia viiruhelpin kurissa eikä se ole päässyt valtoimenaan leviämään.


Katkoessani marhanliljojen varsia aidanvieruspenkistä löysin mullan pinnalta niiden sipuleista irrronneita sipulisuomuja. Ne ovat irronneet elokuun alussa, kun kaivoin ja uudistin tätä penkkiä. Tämä on hauska osoitus marhanliljojen valtavasta kasvuhalusta. Olen lisäillyt marhanliljoja näistä sipulisuomuista, ja niistä saakin melko nopeasti uusia pikkusipuleita verrattuna siemenkasvatukseen. Nuo alemmat sipulisuomut olivat ihan mullan pinnalla ja silti ne olivat alkaneet kasvattaa pikkusipuleita sipulisuomun tyveen. Ylemmän kuvan sipulisuomut olivat ihan mullan pinnan alla, melkein nekin näkyvillä, ja ne olivatkin alkaneet puskea jo juurtakin. Tökin pikkuiset hieman syvemmälle multaan jatkamaan kasvuaan. Eli jos liljoja siirrellessä sipulisuomuja irtoilee, ne kannattaa kaikki laittaa liljojen kanssa kasvamaan ja odotella pikkuisten liljavauvojen ilmestymistä!


Yhdessä päivässä ei ihan mahdottomia saa aikaan, mutta kyllä oli hyvä mieli, kun sai edes vähän tehtyä!

10 kommenttia:

  1. Vähän mietin otsikon perusteella, että vedittekö kukkapenkitkin ruohonleikkurilla ;-D
    Hieno tuo kaarevan muotoinen penkki puun alla, todella kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ihan niin julmaa meininkiä sentään😂
      Kiitos, tykkään itsekin kovasti tuosta kaarevasta kukkapenkistä!

      Poista
  2. Hopeatäpläpeippi ja varjoyrtti ovat kauniita tammenlehtien kehystäminä.
    Minulla on tapana tehdä istutusalueilla puolisiivous, jotta keväällä ei tarvitse häiritä nousevia sipulikukkia ja perennoja. Ripottelen multaa lehtiroippeiden päälle keväällä, niin taas on siirtiä. Syksyllä leikkaan korkeat perennat pois, en haravoi ja putsaa penkkejä sen enempää. Alapihalla lunta on yleensä niin paljon, ettei siellä mikään törrötä. Yläpihalla taasen lunta kolataan istutusalueille.
    Yhdessä päivässä ei kaikkea saa tehtyä, eikä ole tarviskaan. Hyvän mielen saa sekä itse tekemisestä että kättensä jäljistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä tuo tapasi tehdä syyssiivousta penkeissä. Puolisiivous on hauska ja kuvaava termi. Hyvin samoilla meiningeillä täällä mennään. Joskus täytyy keväällä vähän poistaa liikoja tammenlehtiä jostain kohtaa penkeistä, mutta yleensä ne ovat sinne hyvin kadonneet, kun kasvukausi alkaa.
      Puutarhatouhuista saa kyllä rutkasti hyvää mieltä!

      Poista
  3. Aika tuttua tuo sinun kirjoituksesi sisältö, samoilla mennään täällä meillä, tosin nyt olen jollain ihmeen voimalla siivottua kukkapenkkejä, hiukan uudistettua ja muutaman pionin olen nostanut ylemmäksi ja maata parantanut. Mutta sen teen mitä ehdin ja jaksan - niin varmaan sinäkin ja toivotaan, että lunta ei ihan vielä tulisi - sen verran siivoan, että sipulikukat voivat nousta kauniisti kukkimaan keväällä, niiden sekaan ei kuitenkaan voi mennä puuhaamaan, toisaalta onneksi!

    VastaaPoista
  4. Kaikilla taitaa näin syksyllä olla samat kujeet meneillään puutarhoissa. Ihanaa, että olet jaksanut touhuta ja saanut uudistuksia tehtyä. Minulla tämä vuosi on mennyt kyllä ihan ihmetellessä. Mutta tosiaan tehdään se mitä ehditään ja jaksetaan. Puutarha on kuitenkin työteliäisyytensä lisäksi aivan valtava voimavara!

    VastaaPoista
  5. Syksyn puista pudonneet lehdet ovat loistavaa kateainesta kukkapenkeissä. Vielä kun ajaa lehdet ruohonlekkurilla, niin saa melko nopeasti maatuvaa ainesta kompostiin.
    Tykkään katkoa perennanvarret ja siistiä kukkapenkit näin syksyllä. Keväällä kasvien kasvuunlähtö on melko nopeaa ja vanhojen perennan varsien leikkaaminen vaatii varovaisuutta, jottei vahingoita uusia kasvuun lähteneitä versoja. Muutoinkin kevät on puutarhureille aina hyvin hektistä aikaa ja syksyllä mahdollisimman pitkälle tehdyt työt kyllä auttavat etenkin suuressa puutarhassa.

    VastaaPoista
  6. Kukkapenkkien siivoaminen syksyllä on ihan kannatettavaa, jos istutusalueita on runsaasti. Keväällä tosiaan moni perennakin ehtii kasvaa isoksi ennen kuin kerkiää hätiin ja silloin on tosi vaikea putsata penkkejä. Minä teen vähän tällaista puolihuolimatonta siivousta näin syksyllä ja ihmettelen keväällä rytökasoja kukkapenkkien kohdalla😅

    VastaaPoista
  7. Aika samalta näyttävät täälläkin kukkapenkit syksyisen "siivouksen" jäljiltä. Ei jokaista kortta jouda nyppimään ja suurin osa häviää talven aikana joka tapauksessa ihan omin avuinkin. Ovatpahan talvisuojana niin kasveille kuin maaperän pikkueliöstöllekin. En välttämättä siivoa talventörröttäjiä kunnolla keväälläkään, vaan katkon sen verran matalammiksi, että jäljelle jääneet korret peittyvät vähän nopeammin uusien vihreiden sekaan. Laiska mikä laiska, mutta hyvinhän nuo kasvit näyttävät silti kasvavan. Kitkemistä olen yrittänyt harrastaa sen verran minkä ehdin. Se helpottaa selvästi kevätpuuhia, sillä rikat jos mitkä aloittavat kasvunsa heti kun vain on mahdollista.
    Nurmikko on teillä paljon siistimpi :D Meillä se on leikattu viimeksi ehkä 1,5 kuukautta sitten ja harottaa pitkänä joka suuntaan. Lehdet on tuuli puhallellut aika tehokkaasti pitkin metsiä mutta jos niitä olisi, saisivat jäädä matojen ruuaksi. Vähän haravoin marjapensaiden välistä kivituhka-alueelta enimpiä pois mutta nekin tiputtelin alelaarista hommattujen kukkasipuli-istutusten päälle suojaamaan maata jäätymiseltä.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  8. Hyvin samalla meiningillä mennään. Tehdään se mikä ehditään ja jaksetaan.
    Meillä tuli nurmikko ajettua, kun silputtiin nuo syksyn lehdet. Muuten ei olisi sitä enää tähän vuodenaikaan ajettukaan.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista

Kiitos vierailustasi blogissani. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!