Isosoihtuköynnös (Aeschynanthus speciosus)

Huonekasvien saralla minulla on hyvin harvoin tullut vastaan kasvia, josta olisi tullut melkein pakkomielle, mutta isosoihtuköynnöksen kanssa minulle kävi niin. Todella harvoin näkee myynnissä juuri tätä "borneonkaunotarta" ja silloinkin myyjänä on yleensä yksityishenkilö. Omanikin ostin toiselta kukkaihmiseltä Torin kautta pienenä, alle kymmensenttisenä taimena lokakuussa 2021. Hänen kasvinsa oli joskus kauan sitten tullut jostain ulkomailta Suomeen. Minua jännitti kovasti kuinka pikkutaimi selviäisi kodinvaihdoksesta talvea vasten, mutta kasvivalojen avulla se sopeutui hienosti ja on siitä lähtien kasvanut hyvin. Olen ehtinyt itsekin pätkiä sitä moneen kertaan, ja siitä on lähtenyt monta vauvaa maailmalle.

Isosoihtuköynnös on kotoisin Etelä-Aasian trooppisista oloista Jaavalta ja Borneolta, jossa se kasvaa päällyskasvina puiden oksilla. Se on huonekasvina mielestäni melko helppo. Se viihtyy melko pienessä ruukussa, ja kasvupohjaksi olen sekoitellut sille multaa, perliittiä, kaarnaa ja biohiiltä. Se viihtyy normaalissa huoneenlämmössä. Jossain suositellaan talveksi viileämpää (+16-18°C) tilaa, mutta meillä ne porskuttavat kesät talvet samassa lämmössä. Eteläikkunaa ei kesällä suositella eli sitä ei saisi sijoittaa suoranaiseen paahteeseen. No, tämäkin lienee jokaisen kokeiltava. Meillä soihtuköynnökset ovat viihtyneet itä-, länsi- ja eteläikkunalla.

Kastelu on itsellä välillä hieman huolimatonta eli kasvit saavat meillä tottua toisinaan hetkellisiin kuiviin kausiin. Isosoihtuköynnös ei ole pienistä kuivahtamisista kovasti tuntunut ottavan itseensä. Kukkaopusten mukaan se ei myöskään tarvitse paljoa lannoitusta. Tämä on ilmeisesti epifyyteille eli päällyskasveille hyvin tyypillistä, koska hoyat (posliinikukat) eivät myöskään kovasta lannoituksesta välitä. Tosin itse lannoitan sekä hoyia että soihtuköynnöksiä läpi vuoden bokashinesteellä ja Puutarhan kesällä, koska kaikki kasvavat kasvivalojen alla. Bokashineste on varsinkin kukinta-aikaan ihan kullanarvoista lantaa, se kun sisältää paljon kukintaa edistävää kaliumia ja fosforia.

Soihtuköynnöksistä on markkinoilla monenlaista lajiketta ja hybridiä. Itsellänikin on isosoihtuköynnöksen lisäksi soihtuköynnökset 'Rasta' , 'Mona Lisa' ja 'Carina' sekä marmorisoihtuköynnös. 

Pienempi isosoihtuköynnökseni alkoi kukkia näin elokuun lopulla. Se asustaa tällä hetkellä 
eteläikkunalla kuistillamme. Kuvanottopäivänä oli hieman pilvistä ja kukkavalot pois päältä, 
joten kuvat ovat vähän tummia. Mutta näin kuvaten kukan kauneus pääsee paremmin oikeuksiinsa.
Tuo kirkas punainen väri on kovassa valossa kuvatessa todella haastava.

Koska isot lehtikaktukset ovat vielä ulkona, kuistin ikkunalla on tilaa harotella oksiaan 
joka suuntaan.

Tässä sama kasvi paremmassa valossa.

Lämpöisten värien ystävänä olen kovin ihastunut näihin
isosoihtuköynnöksen kukkiin. Väritys on todella eksoottinen.

Kirkkaassa valossa kukka on suorastaan tulessa.

Hyvin viihtyessään isosoihtuköynnös kukkii todella hanakasti,
kuten tästä pikkutaimesta näkee.

Kyllä tätä kelpaa ihastella.

Kukkiessaan isosoihtuköynnös tuo kyllä väriä yön pimeyteen.

Isompi isosoihtuköynnökseni kukki keskellä kesää 15.7. 
Tämä asustaa länsi-ikkunalla ja saa myös kasvilampusta lisävaloa.

Siirottavan kasvutapansa ja todella jäykkien oksiensa takia isosoihtuköynnös tahtoo viedä 
paljon tilaa ja on hieman hankala kasvatettava amppelissa. Varret puutuvat jo pienessä 
 kasvissa nopeasti. Myös lehdet ovat paksut ja jäykät. Yritän leikkaamalla pitää näitä
sopivan kokoisina, kun huonekasveja on paljon ja tilaa kuitenkin rajatusti. Olisi 
tietysti upeaa, jos itsellä joskus olisi todella iso ja kukkiva borneonkaunotar!

Kukat kestävät pitkään, ja niiden pudottua varteen jää muistoksi kuivat tupsut,
joiden keskeltä kasvi jatkaa taas kasvuaan.