Tammikuiset talvikylvöt

Vaikka virallinen talvikylvökausi alkoi jo joulukuun puolella talvipäivänseisauksena (21.12.), sain vasta eilen talvikylvöt tehtyä. Ei sillä, että niillä nyt vieläkään mikään kiire olisi ollut. Mutta eilen sain hyvän tekemisen meiningin päälle ja silloin pitää toimia.

Kylvöjen valmistelu alkaa aina siitä, että kaivan siemenvarastoni esiin ja alan tehdä tutkimusretkiä suodatin- , jauho- ja sokeripussien maailmaan. Kummasti näitä nyssäköitä kertyy yhden kesän aikana. Olen niin innostunut siemenkasvatuksesta, että tulee kerättyä ihan älyttömästi siemeniä omista kasveista, eikä se tarkoita sitä, ettenkö joka vuosi niitä myös ostaisi lisää. Monena kesänä olen niin keskittynyt tähän kasvattamispuoleen, että muu puutarhurointi uhkaa ihan jäädä jalkoihin. Mutta mielestäni itse siemenestä kasvattamani kasvit ovat paljon arvokkaampia ja rakkaampia kuin valmiina ostetut, ja omille kasvateille olen valmis uhraamaan aikaani ja huolenpitoani lähes rajattomasti.

Viime kasvukauden siemensatoa.

Enkeliperhoangervon siementen erottelua.

Täpläpipon siementen erottelua.

Saatuani tarvittavat siemenet valittua ja putsailtua, kirjailen ylös mitä kulloinkin kylvän ja milloin. Minulla on melko kattavat muistiinpanot kaikista kylvöistäni vuodesta 2017 lähtien. Oikeastaan varmaan silloin aloitin tämän talvikylvämisen. En ihan tarkkaa vuotta muista. 

Syyskylvöjä olen harrastanut myös jonkin verran, mutta tämä talvikylvömetodi muovilaatikoissa on vienyt voiton ihan 6-0. Samoin esikasvatan tietysti sisälläkin keväisin kaikenlaista, sillä onhan sitä kasvun ihmettä päästävä seuraamaan ihan vierestäkin!

Kylvömuistiinpanojani.

Monenlaista kasvatustietoa olen etsinyt netin syövereistä. 

Tutkin paljon ulkomaisia kasvisivustoja ja etsin tietoa kasveista, siemenistä ja kaikenlaisista lisäämistavoista. Siemenkasvatuksessa suuri apu on ollut Tom Clothier seed germination database, joka on ollut yksi eniten käyttämistäni tietolähteistä. 

Varsinaisen kylvöhomman teen kellarissa, jonne olen varannut syksyllä multaa ja ruukkuja valmiiksi. Täytän ruukut puutarhamullalla (tähän hommaan en kylvömultaa haaskaa) ja kastelen ne ihan kunnolla. Kylvän siemenet normaaliin tapaan, ripottelen pinnalle hienoa hiekkaa ja nimeän kylvökset. Käytän hiekkaa pinnalla, koska se pitää kylvökset siistimpinä eikä pinnalle kasva niin helposti ei toivottua kasvustoa eli sammalta yms. Siemenet pysyvät mielestäni myös paremmin paikoillaan. 

Koska olen kova näpertelijä, teen kasveille usein myös tuollaisia laminoituja kuvallisia nimikortteja. Ne ovat kiva apu siinä vaiheessa, kun pikkutaimet alkavat kasvaa ja laatikoihin tulee kurkisteltua harva se päivä. Kuvista näkee heti mikä kasvi on kyseessä eikä tarvitse tihrustaa pieniä nimisäleitä. Käytän näitä kuvallisia nimikortteja myös kasveja myydessäni erilaisissa taimi- ja kirpputoritapahtumissa. Sujuvoittaa ja lisää myyntiä kummasti!

Tänä vuonna talvikylvin perennoja ja koristeheiniä:

• Mustapäivänhattu ' Green Wizard'
• Mustepipo 'Chocolate Drop'
• Kivikkotörmäkukka 'Pincushion Pink'
• Köynnösukonhattu 'Red Wine'
• Tarhasalkoruusu 'Arabian Nights'
• Oranssi-iiso ' Navajo Sunset'
• Päivänsilmä 'Summer Nights'
• Penstemon x mexicali 'Sunburst Colours'
• Jaloritarinkannus 'High Society mix'
• Lehtosinilatva (valkoinen)
• Maariankello
• Täpläpipo 'Mystica'
• Valkoalpi
• Komeapiikkiputki
• Lännenhirssi 'Emerald Chief'
• Nuokkusara
• Niittyräpelö
• Tarhakylmänkukka

Tämän vuoden siemenistä oli suurin osa ostosiemeniä Jelittolta.

Valmiit kylvökset.

Saatuani kylvöt tehtyä pakkasin ruukut reijitettyihin läpinäkyviin muovilaatikoihin ja vein saman tien ulos. Kaivoin kylmälavan viereen laatikoille sopivan kolon ja laitoin niiden alle varmuuden vuoksi laudanpätkät, etteivät ne suojasäällä kelluisi vahingossakaan vedessä (tästäkin on kokemusta). Sitten kasasin kunnon keon lunta laatikoiden päälle. Loppuviikolle on luvattu reilusti plusasteita, mutta lumen sulaminen laatikoiden päältä ei ole katastrofi, vaan lapioin uutta lunta päälle, kun sitä taas saadaan. Ja joinain vähälumisina talvina laatikkoni ovat olleet suurimman osan ajasta terassilla ilman lumisuojaa, ja silti keväällä on kasvua ilmaantunut. Laatikoiden kunnollinen reijitys on mielestäni se kaikkein tärkein asia, jotta liika vesi poistuu laatikoista.

Reijitetyt laatikot toimivat keväällä kuin pienet kasvihuoneet. Auringon alkaessa lämmittää siemenet itävät ja kasvu alkaa luonnollisen aikataulun mukaan. Silloin on hyvä huolehtia kastelusta ja tuuletuksesta, etteivät pikkutaimet läkähdy. Yöksi kannet kannattaa aina keväälläkin sulkea. Pikkupakkasetkaan eivät yleensä ole jo kasvuun lähteneille taimille kohtalokkaita, koska ne ovat tottuneet ulkona koviin olosuhteisiin. Itse en ole menettänyt yhtään kertaa pikkutaimia keväthalloille. Laatikoita ei siis missään vaiheessa tuoda sisälle. Talvikylvöillä ei ole tarkoitus saada aikaisempaa kasvuunlähtöä vaan tanakoita ja vaihtelevia sääolosuhteita hyvin sietäviä kasveja, joita ei tarvitse erikseen karaista.

Itse kasvatan lähinnä perennoja, mutta myös hyötykasveja voi oikein hyvin talvikylvää. Olen itse kokeillut yrttejä, salaattia, purjoa, pinaattia ja kaalia. Myös yksivuotisia kesäkukkia voi talvikylvää, mutta kokemuksesta voin sanoa, että ne kannattaa laittaa talvikylvöön vasta maaliskuun puolella. 

On myös kasveja, jotka kaipaavat lämmin / kylmä / lämmin -käsittelyä itääkseen paremmin, ja jätin ne odottelemaan sisälle muutamaksi viikoksi ennen kuin heitän nekin laatikossa hankeen. Niitä olivat Primula polyneura (rosoesikko), köynnösukonhattu (joista osan laitoin suoraan ulos), enkeliperhoangervo ja rentoukonhattu.

Laitan tähän lopuksi vielä viime talviset perennat, joita talvikylvin 14.1.24.

• Täpläpipo (Penstemon digitalis)
• Penstemon grandiflorus
• Rosoesikko (Primula polyneura)
• Mustepipo (Penstemon whippleanus)
• Pallomatara (Phuopsis stylosa)
• Lobelia siphilitica 'Alba'
• Lobelia cardinalis
• Päivänsilmä 'Bleeding Hearts' (Heliopsis helianthoides var. scabra)
• Päivänsilmä 'Sunburst' (Heliopsis helianthoides)
• Tarhakylmänkukka (Pulsatilla vulgaris)
• Isojumaltenkukka (Dodecatheon jeffreyi)
• Paratiisililja (Paradisea liliastrum)
• Sinivaleunikko (Meconopsis betonicifolia)
• Niittysalvia 'Madeline' (Salvia pratensis)
• Tarhajalomalva (Sidalcea x cultorum)
• Kesäesikko 'Keilour' (Primula florindae)
• Sinipiikkiputki 'White Glitter' (Eryngium planum)
• Huisku-unikko (Macleaya cordata)

Puolet kylvöksistä oli ostosiemenistä ja toinen puoli omista kasveista kerätyistä siemenistä. Ensimmäisenä kasvuun lähti tarhajalomalva 27.4. ja viimeisenä Lobelia cardinalis 25.5. Suurin osa kaikista kylvetyistä oli jo toukokuun loppupuolella koulittukin. Täpläpipon, tarhakylmänkukan ja lobelioiden koulinta venyi kesäkuun puolenvälin paikkeille. Ainoastaan huisku-unikko ja rosoesikko eivät nousseet ollenkaan. Eli onnistumisprosentti on tällä metodilla aika korkea. Huisku-unikon siemenet oli kerätty puistosta, ja rosoesikon samaiset ostosiemenet sain onnistumaan talvikylvöllä talvella 2022. Sinivaleunikoiden pikkutaimet nääntyivät yksitellen alkukesän kuumuudessa.

Tällaisia ovat minun tammikuiset kylvöpuuhasteluni. Ihanaa, kun saa keskellä talvea touhuta mullan ja siemenien kanssa!