Ihastuttavat pipot

En enää muista koska ensimmäisen kerran tajusin, että on olemassa 

sellaisia upeita perennoja, joilla on niinkin hauska nimi kuin pipo. Jossain puutarhajutussa ne ovat varmaan tulleet vastaan tai sitten olen jonkun kukkapenkissä sellaisia nähnyt.  

Tai sitten olen vain bongannut ne jonkun siemeniä myyvän firman nettisivuilta.

No, joka tapauksessa pipot jostakin keksin ja niitähän oli sitten saatava. Ja koska olen niin innostunut siemenkasvatuksesta, niin siemenestähän ne oli tietysti aloitettava. Miksi hankkia valmiit kasvit kaupasta, kun voi mennä vaikeimman kautta?!

Paitsi että nämä pipothan ovat ihan kohtuullisen helppoja kasvattaa siemenestä eli ei niiden kanssa  tarvinnut isommin yöuniaan menettää. Talvikylvöillä olen suurimman osan hoitanut.

Olen kasvattanut täpläpipot ja mustepipot siemenestä. Samoin pipon, jolla ei ole 

suomenkielistä nimeä: Penstemon grandiflorus. Eli vapaasti käännettynä isokukkainen pipo. 

Punapipo on ainoa, jonka olen ostanut valmiina kasvina ruukussa.

Pipot (Penstemon) ovat kotoisin Pohjois- ja Keski-Amerikasta ja niitä löytyy noin 250 eri lajia. Toiset menestyvät meilläkin monivuotisina perennoina, mutta osa on yksivuotisia. Kaikki nämä itselläni olevat pipot ovat selvinneet jo useammasta talvesta ihan hyvin. Minulla on tänä kesänä kokeilussa myös yksivuotista purppurapipoa.

Oman kokemukseni mukaan pipot viihtyvät ihan yhtä lailla auringossa kuin puolivarjossa. Ne tuntuvat muutenkin olevan varsin vähään tyytyväisiä. Välillä olen joutunut niitä hieman tukemaan, kun ne ovat kasvaneet niin korkeaksi.  

Mustepipo on hienon värinen.

Pipoilla on hauska kasvutapa.

Pörriäiset rakastavat pipoja.

Täältä tullaan pölyttämään!

Täpläpipo on todella kaunis, vaikka en niin pidäkään valkoisista kukista.

Kurkistus kukan sisälle.

Täpläpipo ja tähkäverbena. Kauniit yhdessä.

Täpläpipo 'Mystica'lla on hieman tummempi lehdistö kuin tavallisella täpläpipolla.

Palavarakkaus änkeää joka paikkaan, kun annan sen siementää vapaasti. Se on kyllä melkoinen katseenvangitsija kuvassa.

Penstemon grandiflorus illan hämyssä.

Tätä hujoppia on kyllä vaikea kuvata.

Penstemon grandifloruksen siementaimia, joita olen kasvatellut. Sen lehdistö on hienon värinen,
hopeisen harmaanvihreä.

Punapipo. Pipoistani ainoa valmiina taimena ostettu.

Punapipo ja taustalla mustepipo.

Kukkien roikkuminen varren toisella puolella aiheuttaa usein tukemisen tarvetta.