Bokashiämpärini esittelyssä

Kuten olen jo useampaan kertaan tainnut täällä blogissanikin kertoa, olen intohimoinen kompostoija. Minusta biojätteiden muuntumista muhevaksi mullaksi on suorastaan hämmästyttävää seurata. Pihan perällä on vanha Biolanin lämpökompostori, johon olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. Kesällä fermentoin kitkettyjä rikkaruohoja vanhoissa multasäkeissä EMa -mikrobilioksella. Ja sisällä minulla on nämä ihanat bokashiämpärini. 

Hankin nämä ämpärit Hyötykasviyhdistykseltä vuoden 2019 syksyllä, kun Mervi Pusztai oli luennoimassa aiheesta Tampereen puutarhaseurassa. Siitä lähtien olen ollut ihan hurahtanut tähän biojätteiden fermentoimiseen eli hapatukseen. Parasta on, kun ei näin kylmään talviaikaan tarvitse lähteä pihan perälle viemään biojätteitä lämpökompostoriin, vaan voi keittiön lämmössä pilkkoa biot näihin ämpäreihin.

Bokashi on japania ja tarkoittaa fermentoitunutta orgaanista ainesta. Fermentointi on anaerobista toimintaa eli se tapahtuu ilman happea hapattajamikrobien avulla. Parhaiten bokashissa toimivat hiilihydraattipitoisten hedelmien ja vihannesten tähteet. Nesteitä, lihaa, kalaa tai maitotuotteita en itse bokashiin laita. Ne päätyvät lämpökompostoriin. Samoin kananmunan kuoret ja suodatinpussit. Kahvi on jo itsessään fermentoitunutta, joten en kahvinporojakaan bokashiin laita. Syksyllä huomasin myös, ettei isoja määriä sipulia kannata kerralla laittaa, kun pilkoin syksyllä purjoja pakkaseen ja laitoin niiden perkeet bokashiin. Hetken päästä koko massa ja neste tuoksuivat järkyttävän pahalle. Kaalin kanssa kannattaa myös olla maltillinen!

Alkuun oli itsellänikin hieman epäilyksiä hajuhaitoista, kun sijoitin ämpärit keittiöön, mutta huoli oli aiheeton. Ainoastaan, kun kannen aukaisee ja kun laskee hanasta bokashinestettä, saattaa ilmassa leijua mieto tuoksu. Minä en itse sitä nykyään enää edes noteeraa, mutta mieheni sen heti kyllä haistaa, mutta ei onneksi tee asiasta sen isompaa numeroa. Tosin, jos fermentointiprosessi on jostain syystä häiriintynyt, saattaa tuoksu tosiaan olla hyvinkin kuvottava.

Nykyään minulla on ikkunan edessä tuollainen ritilähylly, johon bokashiämpärit mahtuvat mukavasti vierekkäin. Täytössä on aina vain yksi ämpäri kerrallaan. Sen tultua täyteen, se jää fermentoitumaan, ja otan toisen ämpärin käyttöön. Ennen multatehtaan tekoa täyden ämpärin olisi hyvä saada fermentoitua rauhassa vähintään pari viikkoa. Pidempi aika ei ole yhtään pahitteeksi. Nestettä lirutellaan edelleen pois fermentoitumisen aikana. Nesteen tulon väheneminen on yksi merkki siitä, että hapatettu biojäte alkaa olla valmista multatehtailuun.

Bokashiämpäriin mahtuu ihan mahdottomasti biojätettä, koska massa painuu fermentoituessaan. Massasta irtoaa "solunestettä", joka on laimennettuna tavattoman hyvää lannoitetta. Omissa ämpäreissäni on kätevät hanat, joista nestettä voi lirutella täytön yhteydessä. Nesteen muodostuminen on myös merkki siitä, että fermentoituminen on käynnissä. Uuden ämpärin aloittamisen yhteydessä nesteen irtoamista joutuu yleensä hetken odottelemaan.

Bokashiin biojätteet kannattaa pieniä hyvin, jotta mikrobit pystyvät helpommin tekemään työnsä. Itse leikkelen biot saksilla hyvin suurpiirteisesti pieniksi. Joukkoon ja pinnalle ripotellaan bokashirouhetta, jossa näitä mikrobeja löytyy, ja painellaan enimmät ilmat välistä pois. Kansi tiiviisti kiinni ja suhautellaan vielä ilmat pois sekä yläkautta kannesta että alakautta hanasta. Ämpäreiden ilmatiiviys on tärkeää, ettei pääsisi muodostumaan homeita. Itselle kävi viimeisen ämpärini kanssa tämä toteen, kun kansi oli ilmeisesti valskannut ja massan pinnalla oli valkoista hometta. Onneksi vain niin vähän, ettei se haitannut.

Minulla ämpärit ovat olleet jo niin kauan käytössä, että ne alkavat tuottaa hyvin nopeasti bokashinestettä. Ämpäreihin on muodostunut hyvä mikrobisto, eikä niitä tyhjennyksen yhteydessä kannatakaan pestä sen kummemmin. Pelkkä vedellä huuhtelu riittää.

 Ämpärin pohjalla on nestettä varten tila ja hanan sisäpuoli näkyy oranssina.

Pohjalle tulee ritilä, jonka päälle biojätteet kerätään. Olen laittanut ritilään nippusiteistä "kahvat", että saan sen helpommin nostettua pois tyhjennyksen yhteydessä. Tuo keskellä oleva tappi on niin liukas, että siitä on todella vaikea saada otetta, kun se on biojätteistä kostea. Itse biojätekakku on yleensä helppo vain kipata ulos ämpäristä.

Bokashiin ei kannata laittaa paperia. Poikkeuksena on aloitus, jolloin laitan ritilän päälle hiukan talouspaperia, ettei pohjalle ripoteltu rouhe putoaisi nestetilaan ja tukkisi hanaa. Ämpäri on taas valmiina vastaanottamaan biojätteet.

Bokashirouhetta on sekä kuivaa että kosteaa. Itse olen käyttänyt koko ajan kuivaa rouhetta. Jo pitkään olen ostanut sitä Viidakkotohtorilta, koska heillä rouhe on kotimainen avainlipputuote. Rouheella on iso merkitys fermentoitumisen onnistumisessa. Monissa kaupoissa rouhe on päiväysvanhaa jo valmiiksi ja säilytetty väärin kirkkaissa valoissa. Jos rouhe ei toimi kunnolla, ongelmia hapattumisen kanssa tulee taatusti. Joskus käytän bokashirouheen sijaan myös valmiiksi ladattua biohiiltä.

Tässäpä minun bokashiämpärini ja bokashointitapani nyt esiteltynä. Jatkoa seuraa, kun aloitan multatehtaan teon. Ajattelin tehdä siitä ihan oman postauksen. Toivottavasti tämä herätti kiinnostuksen bokashointia kohtaan, jos et ole vielä kokeillut. Suosittelen lämpimästi!